Work hard, dream big

Ei se siitä -agility jatkuu. Tänään oltiin kokonainen hellepäivä Ojangossa kisoissa MM-tuomari Oba Toshiyukin ja Vendula Hausnerovan radoilla. Mukavan haastavia ratoja olivat suunnitelleet.  Päivän eka veto oli Flaksin kohdalla paras.  Radalta tuli harmillinen vitonen keinulta, kun Flaksi ei malttanut odottaa keinun laskeutumista. Pienen hetken näytti jo asian suhteen paremmalle, mutta mutta.... Flaksilla olisi kyllä ollut aikaa jäädä hetkeksi keinulle, etenemällä 6,33 neito paineli agilityradan menemään, yli 3 sekuntia medien voittajaa nopeammin ja yli 2 sekuntia kaikkia kokoluokkia nopeammin. Sitten tulikin pari hyllyä ja tulos 15.

Päivän toka rata
Päivän kolmas rata
Päivän vika rata

Agilityssa on aika palata treeneissä perusasioiden äärelle.

Roope lähti perjantaina kotiinsa. Haavan paraneminen näyttää sujuvan hyvin. Onneksi! Pojalle on vaihdettu myös pehmokauluri.

Roopen agility on sairasloman ja puuttuvan mittaustodistuksen vuoksi hetken aikaa katkolla. 

Perjantaina kävimme äidin ja Teemun kanssa Kasvitieteellisessä puutarhassa. Tuli taas kuvattua kukkia. ;) Koirien vahdiksi jäänyt iskä pilkkoi sillä aikaa kasan puita. Tuhannet kiitokset!

Kotiin palattuamme seurasimme pihan mahdollisuuksista ja kesästä nauttivan Fridan touhuja.

Ei tarvitse ihmetellä altaan veden häviämistäkään enää. 😉

Illalla oli vielä Sannin vetämän valkkuryhmän kauden viimeiset treenit. Syksyllä jatketaan. 

Lauantaina vietimme retkipäivän Raisan ja Flaksin ja Teemun kanssa. Kesäostoksena ostimme museokortit, ja niitä hyödyntäen kotiseutumatkailimme Alikartanossa, tutkimusmatkailija Nordenskjöldin lapsuudenkodissa. Sieltä sitten kurvasimme muutaman mutkan kautta Haukankierrokselle. Kyllä viiteen kilometriinkin vaan mahtuu monenlaista maisemaa!

Työleirin työt ovat siis olleet jo monta päivää enemmän tai vähemmän tauolla. Mutta eikös rentoutuminen ole olennainen osa suorituskykyä?