perjantai 30. huhtikuuta 2021

Hauskaa vappua!

 



Koleaa on keli, mutta ei sentään sada (ainakaan vielä) lunta. Koti on koristettu muutamin koiria kiehtovin ilmapalloin ja serpentiinein ja munkinpaistajamiestä odotetaan töistä kotiin. Pitkäseltä on haettu upea vappukimppu.  Vapun ohjelmaan kuuluu herkuttelua, ulkoilua, saunomista, paljuilua ja Teemun ja Flaksin osalta sunnuntaina oman seuran kisoissa kaksi agilitystarttia. 


Viime sunnuntaina kaksikko starttasi pitkän kisatauon jälkeen ensimmäistä kertaa kolme starttia ATT:n kisoissa Liedossa. Harri Huittinen (tai Anne Savioja) oli tehnyt oikein mukavat, virtaviivaiset ja kolmosluokkaan helpot radat. Meidän kaksikolle radoilta ei tullut yhtään tulosta. Menköön vaikka rutiinien puutteen ja korkean kisavireen piikkiin. Hyppärillä ohjaaja unohti kutsua Flaksia ja Flaksi irtosi poikkeuksellisen hienosti täysin väärään suuntaan ja väärälle esteelle. Muuten rata sujui oikein vauhdikkaasti ja sujuvasti. Ensimmäinen agilityrata kariutui esteeseen numero kolme, putkeen, johon Flaksi oli menossa ja kääntyi ohjaajan liikkeen perään saman tien pois. Näitä kieltoja ei ole enää hetkeen tullutkaan. Viimeinen rata, toinen agilityrata sisälsi pimeän keppikulman, jota Flaksi ei vaan millään hakenut. Lopulta kepit jätettiin kokonaan väliin. Keppiosaaminen on kyllä ollut sangen hyvällä tasolla - hankala sanoa, vaikuttiko esim. taannoinen kropan etuosan jumi (joka oli jo kylläkin aukaistu, mutta tuotti samaa sisäänmenohaastetta kepeillä) jotenkin asiaan. Parasta oli ehkä tähän astisen kisauran paras keinu! Puomitkin osuivat keskiosumilla, alemmas olisi voinut ne toki tulla, mutta tyytyväisiä ollaan tähänkin. Kaiken kaikkiaan vauhdikasta ja mukavaa menoa - ja mikä parasta, Flaksi pääsee kisaamaan! Viimeisen radan kaksikko paineli vielä väärällä paikalla, kun kokoonkutsuja laittoi vahingossa koirat väärään järjestykseen jonossa. Onneksi kisatiimi sai tulokset selviteltyä oikein.  Koronan takia kisapaikalla ei saanut olla ylimääräisiä henkilöitä. Niinpä luin kirjaa autossa Fridan kanssa. Kisojen päätteeksi kävimme kävelyllä Littoistenjärven luontopolulla. 

Tässä kisaratakooste ATT:n livestreamistä kuvattuna. 









Tiistain Jennan treeneissä kokonaisuus pysyi viimeistä estettä lukuun ottamatta kasassa, Flaksi lipsahti putkesta pituudelle kun piti tulla kepeille. Kotiläksyksi tuli esteiden 3 -5 väli, Flaksin on hankalaa irrota leijeröitynä putken takaa hypylle kun ohjaaja juoksee kovasti eteenpäin, putki ja ohjaajan liike meinaavat kutsua väkisin. Harjoitellaan siis edelleen itsenäisyyttä.















Koleasta kelistä huolimatta kevät etenee luonnossa. On mukavaa tallustella metsässä ja kuunnella lintuja ja katsoa, mitä uutta maasta pilkistää. Sitten onkin hyvä ottaa jumppatuokio ja nokoset.



Iloista vappua!


perjantai 23. huhtikuuta 2021

Paljon onnea Flaksi ja muut Raasillan C-pentueen jäsenet!

 


Flaksi täytti eilen 7 vuotta. Flaksi sai synttäreiden kunniaksi valita itse iltaruokansa. Banaani, porkkana, nappulat ja hapankorppu jäivät syömättä. Märkäruoka ja kuivaherkut (henkitorvi, kanankaula, naudan mahalaukku) tekivät kauppansa.  Synttäreitä juhlittiin ison maailman malliin jo synttäreiden aattona - jolloin Flaksi onkin oikeasti itseasiassa putkahtanut jo maailmaan. Kiire on siis ollut jo silloin.  Nyt tämä kaksipäiväinen juhliminen lähti Erna-kasviksen ihanasta inhimillisestä pikkuvibasta - hän onnitteli pentuetta julkisesti jo synttäreiden aattona rotuyhdistyksen Facebook-sivuilla. Siitä lähtikin hauska keskusteluketju, jossa todettiin, että kaikkia isompia juhlia juhlitaan isosti jo juhlien aattona. Ja että kyseessä on sen verran spesiaali pentue, että on syytäkin juhlia vähintään se kaksi päivää. Kyseessähän on siis maailman ainoat parländerit, joita syntyi 8 pentua 22.4.2014. Neljä urosta, neljä narttua. Koirat, joita useampi omistaja on kuvaillut erityiseksi ja sielunkumppanikseen tai elämänsä koiraksi. Kyllähän Flaksillakin on ihan oma erityinen paikkansa Teemun sydämessä mahtavana harrastuskaverina. 

Flaksin sisko Nixi on Flaksin hyvä kaveri - siskokset tapaavat säännöllisesti agilityharrastuksen parissa. Rauha-siskonkin kanssa on nähty agilityn merkeissä ja käyty yhdessä lenkillä. Vauhti-Rauha ja -Flaksi ovat startanneet myös arvokisoissa loppupään kuumassa ryhmässä perä perää. Niitä isoja onnistumisia odotellaan vielä kumpaisellekin! Noppa -sisko jouduttiin valitettavasti nukuttamaan ikiuneen 6 -vuotiaana mystisten selkävaivojen ja kipujen vuoksi. Veljistä olemme nähneet eniten Sumoa, agilityn merkeissä tätä pentueen komistustakin. Sumo on siis varsinainen näyttelytähti ja moninkertainen valio. Skumppaa on myös nähty agilitykisoissa. Alpon kuulumisia emme ole hetkeen kuulleet.  Pojista Hemmo nukutettiin ikiuneen omistaja-Lauran yllättävän ja meitä kaikkia kovasti järkyttäneen poisnukkumisen yhteydessä. F2-sukupolvea ovat jatkaneet Sumo ja Rauha. Rauhan pennut ovat vielä ihan pieniä palleroisia.


Flaksi pääsi synttäreiden aattona Markon talvikauden viimeisiin treeneihin uusien lelujen kanssa. Possu olikin ollut kovasti mieleinen! Pimeään keppikulmaan meneminen tuotti haasteita. Ja varsinaisena synttäripäivänä tehty fyssarikäynti Patrician luona vahvisti, että neito oli etuosastaan aika jumissa. Keppejä on tullut treenailtua melko paljon - siitä varmaankin tämä jumitus. Täytyy siis kiinnittää huomiota keppitreenien määrään.  Onneksi kuntoutettu jalka vaikuttaa kestävän hyvin treenirasituksen.


Jennan treeneissä kokonaisuus pysyi kasassa ja Flaksi ja Teemu tempaisivat ratatreenien illan ensimmäisen nollaradan.

Allaolevassa kasvattaja Erna Heleniuksen ottamassa kuvassa on Flaksin äiti kromfohrländer Roppa, Jazzmo Funk. Ikää Grand old mamalla on jo kunnioitettavat 14 vuotta. 

Tässä kuvassa Flaksi on pentuna isänsä parson Klenin, Jackville Glennyn kanssa. Kleni nukkui viime vuonna pois 16-vuotiaana. Flaksilla vaikuttaisi olevan sangen pitkäikäiset geenit, toivottavasti saamme pitää neidon ilonamme vielä monta vuotta!

Flaksin jalkojenvälissä kököttämisen taipumus on muuten peräisin jo pentulaatikosta. 
Flaksin synttäreiden juhlimisen lisäksi viikkoon on mahtunut kevään merkkien ihmettelemistä. Nämä kuvat ovat Vantaalta. Ja laskimmepa äsken, että olemme tänä keväänä nähneet jo 41 eri lintulajia.










Sinivuokkoja oli ihan uskomattoman paljon, määrä ei tule esiin kuvissa. 









Tiistaina Heini ja Vilja-vauva kävivät pihakahveilla. Frida oli ekana kahvipöydässä! Olipas mukava päivänpiristys se visiitti - kiitos kaunis!
Nyt on aluillaan jälleen yksi rauhallinen kotiviikonloppu, jonka ohjelmassa on ainakin metsässä  hengailua ja hengittelyä. Tällä hetkellä tosin sataa taivaan täydeltä räntää. 






Pieniä lenkkikavereita ei ulkoilu tällä säällä innosta. Mutta jospa se ei sataisi räntää ihan koko viikonloppua. Muuten saamme viettää vihreän vapun sijaan kohta valkoista vappua.