Muuttopuuhissa

Totta siitä tuli. Meidän lauma muuttaa Nummisiin Mäntsälään tämän kuun lopussa. Tai oikeastaan jo koko ajan pikku hiljaa. Eli muuttokurmia on jo viikonlopun aikana viety. Koirista vain Flaksi on päässyt jo testaamaan uutta puolen hehtaarin juoksubaanaa. Tuntui kelpuuttavan.  Vaikka muutossa onkin kovasti puuhaa, niin se tuntuu mukavalta. Onpahan ainakin jotakin erilaista edessä.

Kuvat on otettu elokuun lopussa kun kävimme taloa ensi kerran katsomassa. Luvassa siis luonnonrauhaa. Nykyisestä asuinpaikasta jäämme kyllä kaipaamaan hyviä lenkkimahdollisuuksia, toivottavasti löydämme tilalle yhtä mukavia metsiä. Kuvittelisin, että vastaantulijoita on luvassa nykyistä vähemmän.

Flaksi osaa ohittaa hienosti muut koirat, ja pitää katse-kontaktiakin pyynnöstä aika hyvin. Eilisellä lenkillä tosin säikähti sekä koira että minä kahta kaukasianpaimenkoiraa, jotka juuri kohdalla päättivät kiskaista kohti meitä niin, että omistaja meinasi tulla väkisin mukana. Flaksi palautui tilanteesta nopeasti. Tapasimme myös 12 vkon ikäisen kääpiösnautserin, jota Flaksi pääsi nuuhkimaan. Pikkupennun omistaja kysyi, saisiko pentu tulla tutustumaan isoon koiraan (! ;)), kun pitäisi saada kokemuksia erilaisista koirista. Moneen kertaan hän myös varmisteli, ettei koirani ole vain vihainen, ettei tule huonoja kokemuksia tai satu mitään.  Flaksista voi vakuuttaa, ettei ole vihainen, ja osaa kohdata nätisti, ja että on itsekin vielä ihan junnu. No, Flaksi kiepsahti tapansa mukaan selälleen ja antoi pienemmän tutustua itseensä. Kun penska sitten rohkaistui hyppäämään Flaksin mahan päälle, sinkosi neiti kuitenkin pystyyn ja pennut yrittivät parhaansa mukaan leikkiä hihnoissa. Pikkupennun omistaja kehui kovasti Flaksia. Hieno neiti onkin!

Asuntokauppojen lisäksi tällä vikolla on keretty joka arkipäivä hallille. Maanantaina kävin Fannin kanssa treeneissä. Tuli taas todistettua, etten osaa tehdä niistoja. Fanni oli jälleen hieno. Tiistaina Flaksi pääsi tekemään kotitehtäviä.

Kiertämistä.

Lisää kiertämistä.

Putkeen menemistä.

Selkeillä riittävän helpoilla tehtävillä ja kahden lelun leikillä on saatu ohjaajassa roikkumista vähemmälle.

Frida oli omissa treeneissään ihan super. Fridan treeneihin liittyen on tehty sellainen huomio, että hyvällä lämmittelyllä on valtava merkitys Fridan liikkeeseen. Olen ollut nyt ketynä mukana treeneissä ja lämmitellyt Fridaa entistäkin pidemmin + fyssarilta saatujen ohjeiden mukaan käynyt lihakset läpi ennen radalle menoa. Liike on hyvää ja hyppääminenkin onnistuu.

Keskiviikkona oli minun vuoroni kouluttaa ekaa kertaa JAU:n riveissä. Tunnustettakoon, että jännitti, mutta selvisin, ja oli ihan mukavaa putkirallin parissa.

Torstaina Teemu oli kouluttamassa ja minä puolestani muuttolaatikkojen saavuttua aloitin pakkailutouhut.

Perjantaina olimme Flaksin agilityn valmistavat taidot-kurssilla. Kotiläksyjä oli tehty, ja Flaksi osasi olla hienosti maaten yksiössään. Hienosti Flaksi rentoutui ja laski päänsä maahan. Nyt tuohon lisätään sitten häiriöitä, ovi on auki, mutta häkissä on pysyttävä, vaikka lelu heiluu oven edessä tai ohjaaja juoksentelee häkin ympärillä. Flaksin kohdalla pitää kyllä muistaa treenata sitäkin, että maissa ollaan, vaikka häkin ovi olisi kiinnikin.

Toisena treeninä teimme target-matolle maahan menoa. Flaksille meinataan opettaa keinu samaan tapaan kun Fridalle. Eli kaikki neljä tassua jäävät keinulle, ja keinulle mennään (ainakin aluksi) maahan. Flaksille pitää vahvistaa etupää edellä maahan menemistä, eli target-matto laitetaan kotona tuolin alle ja huomioidaan asia myös palkkauksessa. Luopumisen avulla Flaksi osaa tehdä kyllä jo vaikka mitä, eli osaa odottaa paikallaan, kunnes saa vapautuksen. Hieno flikka! Itse keinun suoritus saa tietenkin odottaa, nyt tehdään vaan valmistavia harjoituksia. Keinun äänestäkään Flaksi ei ole moksiskaan.

Flaksi ei siis tehnyt muiden pentujen tapaan 2on2off-harjoittelua, koska meinasimme tällä kertaa kokeilla juoksukontaktien opettamista sekä puomille että A:lle. Meillähän on kaksi pysäytyskontaktiin opetettua koiraa, joista molempien koulutuksessa on epäonnistuttu ja hommaa tehty tsiljoona kertaa uusiksi (tälläkin hetkellä on menossa Fridan kontaktien uusiminen, Fanni saa ikänsä takia jo tehdä kontaktit miten haluaa (olenkin saanut positiivista palautetta hyvistä juoksukontakteista treeneissä ;) )). Kokeilemme siis millaisi ongelmia saamme eteemme juoksukontaktien kanssa. :P

Istumista treenattiin myös, ja sitä pitää vahvistaa edelleen, jotta saataisiin hyvä paikallaolo. Pitää muistaa itse olla tarkkana kuin porkkana, eikä saa tinkiä yhtään kriteereistä. Seuraavaksi harjoitellaan lentävälle lelulle eteen-lähetystä istuma-asennosta.

Tässä tätä tekstiä raapustellaan.

Purkansyöjän palvelusväki odottaa lunta

Ensilumi käväisi Järvenpäässä. Flaksista se oli huisin jännää. Mitä on tuo valkoinen aine, jota SAA luvalla kauhoa suuhunsa ja niellä? Niin siistii! Palvelusväki on hieman pettynyt, koska lumi ei sitten jäänytkään maahan. Edelleen löytyy ne purkat ja muut herkut ihan liian helposti....eli lunta odotellessa!

Tällä viikolla on käyty JAU:n viikkotreeneissä. Kivaa ja opettavaista sekä Fannille että Fridalle ohjaajineen! Itse kokeilin helikopteri-ohjausta, olipa melkoista pyörimistä. ;) Teemu koitti saada Fridan kurvit tehokkaiksi ja vauhdikkaiksi, ei ole helppoa tuo kääntyminen Fridalle, vuosien varrella tehdyn käännöstreenin jälkeenkin meinaa mennä mutkat pitkiksi...ja mikä se nyt sitten lopulta onkaan parempi tapa, rytmityksen kautta kääntäminen vai ohjaajan meno lähelle estettä tekemään enemmän töitä. Teemuhan kyllä kerkeää, siitä ei ole kyse.

Flaksi on tehnyt kotiläksyjään. Kiertämiseen voi jo pikkuhiljaa lisätä ohjaajan liikettä ilman hampaita reidessä. ;) Peruuttaminen alustalle sujuu jo aika hyvin. Ja kyllä sinne häkkiin voi mennä maatekin.

Eilen oltiin ländereitten kisoissa talkoissa aamupäivän ajan. Teemu kuulutteli ja minä olin ilmossa. Aika moni parsonihminen ilmoitti meidän olevan väärän rodun kisoissa töissä. ;) Nyt taitaa olla kyse siitä, kenen näkökulmasta asiaa katsoo. Meille kumpikin rotu on oikea.

Kasvattajapäivillä

Tänään osallistuin Flaksin kanssa ländereitten kasvattajapäiville. Roturisteytyspennut olivat hienosti tilaisuudessa edustettuina. Flaksinkin sisaruksista paikalla oli Nixi, Noppa, Sumo, Hemmo ja Skumppa.

Hemmo.

Noppa Ernan sylissä.

Flaksi ja Nixi.

Flaksi osallistui myös hyperkeratoositestiin. Näytteenotto onnistui hienosti. Flaksi antoi pyöritellä näytteenottoharjaa ikenissään. Nyt vain odotellaan ja kuulostellaan mitä testi sanoo.

Olen ylpeä pikku-Flaksin hienosta käytöksestä tilaisuudessa. Neiti ei piipannut yksiössään, vaan veteli sikeitä tai katseli tilaisuuden osallistujia. Kerettiinpä hieman esitellä Ernalle miten yksiöön osataan mennä lujaa!

Jotenkin ihmeellisesti päädyin myös ländereitten rotuyhdistyksen hallitusporukan riveihin ensi vuodeksi. En taidakaan olla niin hyvä "EI":n sanoja kun luulin.

Ernan ja Roppa-mamman luona sisaruksia tapaamassa

Tänään oli vuorossa Flaksin ja pentuesisarusten iloinen jälleennäkeminen. Olimme siis lähes koko poppoolla kylässä Ernan luona Espoossa. Ainoastaan isä-Kleni ja Rauha-sisko eivät tällä kertaa päässeet paikalle. Oli mukava nähdä kaikkia sisaruksia, mutta erityisesti Alpoa, jota me emme ole nähneet sitten ihan pikkupentuajan. Kaikkien muiden kanssa Flaksi on treffanut jossain kohtaa kerran tai useamman kerran. Kovastipa olivat kaikki kyllä kasvaneet.

Upeaa oli nähdä, miten hienosti kaikki tulivat juttuun keskenään ja kirmasivat pitkin Ernan pihaa. Vain sisällä pojille piirit meinasivat käydä hieman liian pieniksi, muttei sisälläkään ollut pientä pärinää suurempaa.

Erna oli valmistanut meille herkullista ruokaa syötäväksi ja hauskan tietovisan ohjelmaksi. Aika kului kun siivillä pentujen touhuja katsellessa. Juteltiin kuulumisia, katsottiin Petran opastuksella trimmausta ja lopuksi käytiin pienellä metsälenkilläkin.

Flaksi pärjäsi porukassa hienosti. Neiti puhuu hyvin koiraa. Antaa muiden haistella itseään ja käy alkuun maate, muttei näytä pelkäävän vaan kohtaa avoimin mielin, mutta varovasti. Hieman viikon riehut Roopen kanssa taisi kyllä painaa, Flaksi osittain myös seurasi toimintaa ihmisten jaloissa. Erityisesti sisätiloissa. Ulkona oli mukavaa juosta sisarusten kanssa.

Noppa Sissin tarkistuksessa.

Roppa-mamma.

Skumppa ja Sumo.

 

Nixi ja Flaksi.

Hemmo ja Alpo.

Mukavaa päivää voi muistella aina kun laittaa päähänsä tietokilpailuun osallistumisesta palkinnoksi saadun Flaksi-tiimin pipon. Kiitos Erna!

Treeniä, treeniä,vielä lisää treeniä

Tällä viikolla on töiden ohella keskitytty agilitytreeneihin. Maanantaina pääsin vihdoin Fannin kanssa juoksujen päätteeksi oikein koiran kanssa JAU:n treeneihin. Anna-Maria oli laittanut melkoisen kimurantin radan, joka rataantutustumisessa tuntui paikotellen todella haastavalta. Kivoja uusia ideoita ohjauksiin kuitenkin löytyi. Fanni oli ihan super. Pysyi paikalla lähdössä, tuli hienosti ohjauksiin ja liikkui vauhdilla. Minäkin koitin tikata eteenpäin sen minkä koivistani pääsin. Sain kehuja hyvästä liikkeestä. Aika hyvin ylipainoiselle polvivammaiselle. ;) Kotiläksyjäkin saatiin, toisaalta ohjaajan käteen tulemisen vahvistaminen kovan vauhdin jälkeisissä käännöspaikoissa, mutta toisaalta myös itsenäisesti esteelle irtoamista tulisi edelleen harjoitella.

Fannin treenejä ennen Roope ja Flaksi pääsivät treenailemaan eteenpäin juoksemista, ohjaajan liikkeeseen reagoimista ja sen sellaista. Roopen käännöstreenit aloitettiin myös. ;) Tiistaina sama homma toistettiin ennen Fridan treenejä. Teemu ja Frida treenaavat Rannikon Timon viikkotreeniryhmässä. Haastetta riitti myös siinä treenissä, ja on tunnustettava, että olin hieman vahingoniloinen kun Teemu ei millään meinannut keritä ohjauksiin ajoissa Fridan kanssa. Useinhan Teemu liikkuu itse niin lujaa, että koira tuntuu hitaalta. Timo sanoikin, että on eri asia vain suorittaa rataa koiran kanssa, ja laittaa koira suorittamaan rataa optimaalisilla linjoilla ja mahdollisimman vauhdikkaasti. ;) Ihan mukavaa saada myös meille uuden kouluttajan mietteitä koirakon kehityksen tueksi.

Keskiviikkona jäi hallille meneminen väliin, kun kävimme pyörähtämässä tulevaa kotiamme katsomassa. Koirat saivat kuitenkin jokainen jumppatuokion kotosalla ja lenkilläkin toki käytiin. Flaksin ja Fridan kanssa jumppaaminen on helppoa, kun molemmat tarjoavat erilaisia toimintoja erilaisiin tilanteisiin. Fanni ei tarjoa mitään muuta kun haukkumista, ja kaikki pitää tehdä houkuttelemalla. Sitä saa mitä tilaa, noin niin kuin koirankoulutusmielessä. Roope ei osaa vielä kunnolla tarjota toimintaa, vaikka sitä olen senkin kanssa koettanut harjoitella. Ihan pienenä pentuna olisi pitänyt ymmärtää treenata vielä enemmän, mutta onneksi poika on nopea oppimaan.

Torstaina Flaksi pääsi JAU:n pentutreeneihin Heinin oppiin. Treeneissä neiti oli mennyt kovasti putkeen, ihan jokaisen putkeen joka hallista vaan löytyi, täysin itsenäisesti. Toinen bravuuri on kiertää siivekkeitä, vaikkapa kasassa olevia siivekkeitä, ihan vaan itsenäisesti. Mutta mitäpä tapahtuu kun harjoitukseen lisätään ohjaajan liike. No, sitä Flaksi ei vielä tässä vaiheessa kestä. Kun Teemu lähtee liikkumaan mukaan, Flaksi napsahtaa käteen tai jalkaan kiinni ja pysäyttää ohjaajan liikkeen. Turhautumista tilanteeseen, jossa ei oikein ymmärrä mitä tapahtuu. Tätä on siis harjoiteltava pienissä osissa ja rauhassa lisää. Pitää myös muistaa miettiä sitä itsenäisen tekemisen ja ohjaajan liikkeeseen totuttelemisen tasapainoa treeneissä. Flaksille kahden takaakierron tekeminen peräkanaa on vielä tässä vaiheessa liikaa, yhden kierron kanssa harjoitellaan ohjaajan liikkeeseen tottumista.  Heini oli tuonut esiin myös lelusta luopumisen harjoittelun (namista luopumisen tapaan) keinona näihin tilanteisiin ratkaisun hakemisessa.

Torstai-iltana ajoimme vielä Fridan ja Roopen kanssa Hyvinkäälle. Molemmat tekivät hyppytekniikat ja juoksivat lankkua. Tällä hetkellä Roopen juoksurytmi näyttää aika lupaavalle juoksukontaktien suhteen. Ihan samaa ei voi sanoa Fridan askelluksesta, vaikka hienoja osumia jo hieman nostetulle lankulle on saatukin.

Perjantaina vanhempani hakivat ystävällisesti Roopen takaisin kotiin aktiivilomaltaan. Me puolestaan kävimme Masalassa Niinun uudella hallilla Flaksin agilityn valmistavat taidot -kurssilla. Nixi ja Flaksi kohtasivat lämmittely- ja jäähdyttelylenkkien aikana ja treenasivat samassa ryhmässä. Taitavat ipanat! Eilen tehtiin ensin tasapainotyynyllä etutassujen varassa tasapainoilua. Flaksi osaa tuon hienosti nameista luopumisen avulla (nenän edessä kädessä herkkuja, jolloin Flaksi tietää, että pitää odottaa). Flaksi reagoi jonkin verran kosketteluun ja ihmisten lähestymisyrityksiin. Tuossa on hyvä harjoitella sitäkin, avustaja käy silittelemässä, taputtelemassa, ja lopulta lisäämässä kädellä painoa kylkiin, jolloin koiran on pidettävä tasapaino myös tuossa tilanteessa.

Välipalana teimme häkkiinmenon harjoittelua eri kulmista. Se on Flaksin suosikkiharjoitus. Häkin ovi etsitään, vaikka häkki olisi miten päin. Häkissä myös pysytään hienosti, joten ovea voi aika luottavaisesti pitää aukikin.

Irtoamis- ja jarrutusharjoituksissa Flaksi kävi ensin taas Teemun jalkaan kiinni. Lelu ei siis voi olla paikallaan valmiina, vaan tässä vaiheessa sen pitää lentää Flaksin nenän edessä. Hienosti Flaksi kuitenkin jarrutti toisessa treenissä ohjaajan luo, vaikka lelu oli eteenpäin lentänytkin. Ohjaajan kädestä irtosi toinen lelu leikittäväksi.

Seuraavaksi harjoiteltiin peruuttamista kohteelle. Takajalat pitäisi siis peruuttaa esim. tasapainotyynyn päälle. Tässä riittää meillä vielä harjoittelemista. Flaksi ei oikein osaa tarjota toimintaa, eikä ohjaaja palkata oikeasta asiasta. Ensi kerralla on kuitenkin osattava peruuttaa kohteelle ja pysyä siellä, joten nyt on aika harjoitella lisää. Toisena kotiläksynä on häkkiimenoon maahanmenon lisääminen. Treeniä lisää siis!