maanantai 10. helmikuuta 2025

Jeppe kävi kylässä


 Tänään Pulla sai vieraakseen 11 viikkoisen tanskalaisruotsalaisenpihakoiran Jepen. Kiitos käynnistä Suski ja Markku! Hyvät oli rallit kaksikolla. Pulla hyytyi ennen Jeppeä. Meidän tättähäärä vaikutti hetken jopa ihan rauhalliselta ihanan Jeppe-pentusen rinnalla, jolla vauhtia, virtaa ja puruvoimaa piisasi Pullaakin enemmän. 









Pulla tapasi myös alla olevan kuvan upean koiran. Se oli sen verran ihmeellinen, että sille piti haukkua. 😂
Vielä muutama kuvamuisto viikonlopun reissulta. Harjoiteltiin Flaksin avulla ulkona luokse tuloa. 













Neiti X:n naama ja äksä ovat alkaneet jo vaalentua.
Pennun leikkien ohella tosikotkin ovat aloitelleet leikkimistä, eivät toki pennun kanssa, mutta itsekseen. Eilisessä  Flaksin leikissä kyytiä saivat oravan korvat. 

Niin kauan kun eivät niele paloja, kaikki on hyvin. Kaapeissa riittää kyllä leluja tuhottavaksi asti. 😜


sunnuntai 9. helmikuuta 2025

Pullan ensimmäinen viikko kotona

Pullan ensimmäinen viikko kotona on sujunut vauhdikkaasti. Roope ja Flaksi eivät vielä ole suostuneet leikkimään Pullan kanssa tai nukkumaan aivan kylkikyljessä pennun kanssa, mutta lähentymistä on ensimmäisen viikon aikana kuitenkin tapahtunut selvästi. Viisi päivää meni siihen, että Flaksi kömpi oma-aloitteisesti hetkeksi pennun kanssa samaan sänkyyn. Edelleen vanhuksilla on tapana keskeyttää riehuvan pennun leikit ja komentaa liian innokkaista lähentymisistä ihan huolella. Eiköhän ne yhteiset leikitkin vielä joskus nähdä, ja kylki kyljessä nukkuminen. 





Onneksi Pitko-veli kävi torstaina painimassa, niin Pulla sai muutakin kuin tosikkoseuraa. Kolme tuntia painivat, juoksivat ja vetivät lelua. Seuraavana yönä ja päivälläkin uni maistui. Kiitos käynnistä Outi ja Juha, tulkaa toistekin! Oli kyllä niin iloista kaahailua yhdessä sisaruskaksikolla!


Myöskin Päivikki kävi pentua katsomassa. Mukavaa, kun käy vieraita ja Pulla saa hyviä kokemuksia uusista ihmisistä. Pullan ensimmäinen viikko Nummisissa on pitänyt sisällään paljon kaikkea uutta: kotipihaan ja metsään tutustumista, pannan ja valjaiden käytön harjoittelua (kutittavat kovasti!), takkien käytön harjoittelua (ei niihin saa pientä pentua kahlita!), hihnakävelyä (ei, ei ja vielä kerran ei - eläköön vapaus!), nukkumaan rauhoittumisen harjoittelua, uusia leluja, yksinoloharjoituksia tosikkokavereiden kera ja ilman heitä, istumisen harjoittelua, namimaattiin tutustumista, palkkauksen harjoittelua, luoksetulotreenejä ja isojen koirien rajojen testailua.  



Pulla on supersöpö!




Kotona olemisen ja kotipihan lisäksi on laajennettu maailmankuvaa käymällä treenihallilla katsomassa Flaksin treenejä. Hieman jännittävää, mutta nopeasti Pulla rentoutui ja kykeni leikkimään, vaikka Flaksi haukkui innossaan Teemun kanssa touhutessaan.


                                            




Fridan perintöpesä on myös käynyt tutuksi. Siellä on hyvä ottaa tirsat.


Erilaiset pureskeltavat kiinnostavat. Ruokakin maistuu melko hyvin, mutta neljäs kerta päivään on jo hieman haastava.

Metsässä Pulla eteni itsekseen niin rohkeasti, että luokse tuloon ja ihmisen seurailuun saamme kyllä panostaa. 


Vaikka Pulla rohkea ja reipas onkin, on meillä sellainen tunne, että hän suhtautuu uusiin asioihin ehkä astetta varautuneemmin kuin Flaksi pentuna. Nyt siis herkkyyskaudella vaan haetaan kovasti uusia kivoja kokemuksia ja totutellaan uusiin juttuihin.











Perjantaina Pulla kävi puntarilla ja ostoksilla Mäntsälässä eläintarvikeliike Lystissä. Maailmassa on 3,5 kg kromfohrländer Pullaa valjaineen! Samalla saatiin hyviä kokemuksia autotien vieressä kävelystä ja ohiajavien autojen ihmettelystä. 
Olimme viikonloppua viettämässä Nurmaalla. Pulla on siis käynyt ensimmäisellä matkallaankin. Pulla on hyvä autoilija ja uudessa paikassa neiti oli reippaana.  Teemu pääsi nauttimaan Flaksin ja Roopen kanssa lenkkeilystä täydessä hiljaisuudessa ilman jatkuvaa autojen taustakohinaa. Minusta ei siis lenkkeilijäksi ole, mutta liikkuminen sujuu jo kyllä aiempaa huomattavasti paremmin kun tulehdusta ja turvotusta on saatu kuriin suurella määrällä tulehduskipulääkkeitä. Kävin myös Jossun/Ketterä Kettu luona akunpunktiossa, jota myös käytetään nivelrikon kivunhoidossa. Ensi viikolla uudestaan akupunktioon ja kokeillaan töihin paluuta ja toivotaan, että polvi sen kestää tulehtumatta uudelleen.
        
                                            

                                

                                       

Kiitos iskän Pulla-vahtivuoron, pääsimme Teemun ja äidin kanssa Kouvolan teatteriin katsomaan Kirka -Surun pyyhit silmistäni -musikaalia. Se oli kyllä todella hyvä. Kannattaa käydä katsomassa, vielä helmi-maaliskuussa ehtii!