Syysflunssaa pukkaa

 Syksy on saapunut, niinpä ketyn pää on vaihtanut syysväritykseen.  Sen verran on ollut ohjelmaa syyskuussa, että blogin päivityksessä on ollut viiveitä. Viime viikonloppuna saimme vieraita Laukaasta. Hyvin ja nopeasti hurahti viikonloppu neljän koiran ja mukavien ihmisten seurassa. Roopen mielestä Nero-pystykorva on ihan paras. Nero ei Ropsusta juurikaan välitä. Afo on täällä lungisti kuin kotonaan. Yritin ottaa koko porukasta kaverikuvia. Ihan ei osunut nassut kameran suuntaan samaan aikaan, mutta ihan hauskoja otoksia (kts. alempaa) tuli silti. Jälleen tuli myös herkuteltua kakulla, paljuiltua ja saunottua olan takaa. 

Teemu ja Flaksi olivat viime lauantaina maajoukkueleirillä 4S-hallilla, jonka Seppo ja Steffi olivat ihanasti antaneet ilmaiseksi maajoukkueen käyttöön. Kiva leiripäivä oli ollut. Ja hienosti meni treenit. Lisäksi oli käyty tärkeää keskustelua joukkueen kesken siitä, minkälaista tukea ja tsemppausta tiimikaverit toisiltaan toivovat. 

Sunnuntaina osallistuimme Kromfohrländerit ry:n syyskisoihin, joissa kisattiin länderien rotumestaruudesta ja kippisteltiin ja syötiin kakkua vuoden aikana menestyneiden läntsyjen kunniaksi. Ensin oli Marko Kivihalmeen kiva hyppäri, joka meni hylätyksi yhden epäonnistuneen poikkarin takia. Muuten oli kyllä hieno rata. Rotumestaruusmittelöissä tuomarina toimi Miia Kallio. Ensin oli hyppyrata, jolla Flaksi teki ländereistä nopeimman nollan. Yksi kunnon piruetti sille radalle mahtui, ja sen takia Cromi pääsi ykköspallille. 😉 Harmi, että noita piruetteja ei sallittu muutama viikko aiemmin SM-kisoissa, siellä niistä sai heti virheen. 😜Rotumestaruuskisoissa oltiin siis ekan radan jälkeen hienosti ykkösenä. Hienoista asemista huolimatta team Flaksi jäi ilman menestystä vuoden agiländerikisassa, kun Flaksi nappasi puomi vitosen Miia Kallion agiradalta. Voittajakolmikko teki upeasti kaksi nollaa. Voiton veivät Kaisa ja Maku! Jee!

Kivaa oli, ja anoppikin pääsi koirakisoihin mukaan. Kiitos seurasta! Kisoissa vierähtikin ihan useampi tunti, kun vähäisten talkoolaisten takia kisat olivat hieman myöhässä aikataulusta. Meitä se ei kuitenkaan haitannut. 

hä

Ylläoleva kuva on Tammisaaresta, jossa Teemu kävi koirien kanssa torstaina Jennan treeneissä. Ehkä nuo ihanat treenit kuitenkin edesauttoivat flunssan etenemisessä. Pitäisi malttaa levätä, mutta kun...

Tämä viikonloppu olikin sangen lyhyt, koska eilen oli lauantaikoulupäivä meidän molempien työpaikoilla. Hyvin meni, mutta ainahan sitä mieluummin olisi lauantaina vapaalla. Tänään meidän oli tarkoitus mennä Hyvinkäälle kisaviimeistelyihin ennen MM-kisoja Juta-alustalle. Flunssa kuitenkin sotki suunnitelmat, ja päivä on mennyt lähinnä nokkaa niistäessä ja  levätessä. Ihan pieniä kotihommia on tehty levon ohella. Sovittelin esim. kankaita Soilelta saamiini tuoleihin. 

Toivottavasti flunssa häviää yhtä nopeasti, kuin tulikin. Pysykäähän terveinä! 

Hyvä syntymäpäivä

Onpas mukavaa olla viikonloppuna ihan kotosalla neljän upean reissuviikonlopun jälkeen. Kiitos Teemun, synttärikakkua on herkuteltu. Kävi jopa synttärivieraita, kiitos äiti ja isä! Ikää tulee lisää, mutta ei tunnu (melkein) missään. 

Nautimme siis melkein aikatauluttomasta viikonlopusta. Muutama kisastartti on team Flaksilla edessä oman seuran kisoissa huomenna. Teemu ja koirat kotoilivat kyllä viime viikonlopunkin. Viime viikonloppuna minä olin tyttöjen kesäkeikalla Puumalassa. 

Eihän siihen tarvita kun ystävät ja hyvä idea!

Jokainen vuorollaan suunnittelee mysteeriviikonlopun ja sitten lähdetään avoimin mielin pakkauslistan tavarat mukana viikonloppureissuun. Viikonloppu Puumalassa sisälsi Suomen luonnon päivän mukaista ohjelmaa, yön ulkona riippumatossa, venematkan upeassa elokuun illassa, kävelyä hienoissa maisemissa, hyvää ruokaa ja vähän juomaakin, revontulet, Sahanlahden upeat puitteet, parasta seuraa, paljuilua, aamu-uinnin Saimaassa, punaisia polkupyöriä ja ihanan paljon naurua ja hyvää mieltä. Kesäkeikka 2024 oli ihan paras! Tuskin maltan odottaa ensi kesän kuvioita.

Teemu ja Flaksi ja maskotti Roope ovat käyneet Tammisaaressa Jennan treeneissä kahtena torstaina kun kety on vielä ollut töissä. Kyllä on ollut hyvän mielen treenejä ja hienoja onnistumisia. Tuntuu tuo Flaksi osaavan sekä keinun että puomin treeneissä, vaikka kisatilanteissa ei aina siltä tunnukaan. 

Myös Sannin valmennusryhmän treenit oman seuran hallilla ovat alkaneet. Sannin mahtavista kuvioista nautitaan keskimäärin joka toinen viikko. Valkkukausi korkattiin mitalijuhlilla ja kippistelemällä valkun ja ryhmäläisten PM- ja SM-mitaleille. Ihanaa kun voimme vielä harrastaa Flaksin kanssa! Nämä Jukka Pätysen/Koirakuvat.fi ottamat kuvat ovat muistoja PM-kisareissulta. Hassunhauskoja hetkiä. Kaikista kuvista ei voi olla ihan varma, onko kyseessä agility vai koiratanssi. ;) Kuvassa myös eläinlääkärintarkastus, tuo Flaksin reissun inhokki. 

Team Flaksi suuntaa jo katseita kohti MM-kisoja. Hurjan hauskaa ja jännää! Sitä ennen kuitenkin vielä ihan rauhassa normiarkea.

Kuva: Jukka Pätynen/Koirakuvat.fi - hallisuomenmestarit 2024

AgiSM24 takana!

 Puuh. Onpahan ollut haipakkaa agilityrintamalla. Kaksi aivan huikean hienoa ja mukavaa, mutta samalla myös henkisesti ja vähän fyysisestikin rankkaa (jopa kenneltytölle!) arvokisaviikonloppua putkeen takana. Ei suosi maajoukkuekoirakoita SM-kisojen nykyinen järjestämisaika, mutta näillä mennään. Tanskan Pohjoismaidenmestaruuskisojen lisäksi nyt on siis takanapäin jo suomenmestaruuskisatkin. Ne kisattiin viikonloppuna Valkeakoskella. Perjantaina kun kurvasimme suoraan työpaikan pihasta kiireellä matkaan, oli sekä kenneltytöllä että ohjaajalla hieman löysä fiilis. Tuo fiilis ei kuitenkaan painanut liiaksi kisakentällä, vaan Team Flaksi otti etkokisojen hyppyradan voiton. Voitto tuli tällä kertaa pienellä erolla, mutta voitto on aina voitto, ja tällä kertaa kisaajia oli reippaanlaisesti - ei huonosti mummokoiralta olla 1./134. Erityisen upeaa tämä on ajatellen, että olimme kotona vasta tiistaina edellisestä reissusta. Toki ohjaaja ja koira välihuollettiin heti tiistaina Jossun/Ketteräkettu toimesta.

Kasseja ei edes kaikkia purettu kisareissujen välissä. Osa kuitenkin, kun pitihän ne kisavaatteet pyykätäkin välillä. Flaksi pakkasi mukaan vinkupallon ihan itse (tosin henkilökunta ei hyväksynyt ko. lelua mukaan hotelliin).

Valkeakoski oli hyvin toimiva kisapaikka. Olimme siis Tehtaan kentällä eli lainasimme HAKAn futaajien mestoja. Majoituimme kilometrin päässä kisapaikalta, joka olikin kätevä juttu. Meidän ei tarvinnut taistella kisapaikan välittömän läheisyyden parkkipaikoista, kun taapersimme paikalle jalan. Aamu- ja iltalenkit heitimme mukavissa maisemissa. Hotelli Waltikka toimi hyvin koiran kanssa majoittuessa. SMkisat ovat ensi vuonna samassa paikassa. Toiverikkaana alustava hotellivaraus samaan paikkaan on jo tehty. Aika näyttää, onko Flaksi vielä ensi syksynä kisakunnossa. Päivä ja kisa kerrallaan mennään.

Etkojen agirata meni hylätyksi suoritukseksi,  kun Flaksi yllättäen luki käännöksen väärin ja kääntyi putkeen puomin sijasta. 

Lauantain yksilökarsintarata tarjosi haasteita, mutta oli tosi mukava  ja yleisölle mielekäs rata seurata. Team Flaksi tykkäsi radasta, vaikka ei sitä nollannutkaan. Valitettavasti ohjaajan hienosta tsempistä huolimatta radalle mahtui pari kieltovirheeseen johtanutta Flaksin piruettia. Ne olivat kyllä nopeita ja näyttäviä, mutta tällä kertaa täysin väärässä paikassa. Tuloksella 10 ei ollut mitään asiaa finaaliin. Siirryimme siis tänäkin vuonna jo aikaisessa vaiheessa katsomoon. Juliuksen pitsa toimi lohduttajana.

Karsintahyppäristä on tallenne kahdesta suunnasta. Samoin sunnuntain joukkuekarsintaradasta, jolla team Flaksi teki JAU:n medien ainoan nollaradan. Ei tarvinnut juosta siis sunnuntaina sateessa joukkuefinaaliakaan. 

Raasillan täyden kympin sisarusparvesta osallistui SM-kisoihin tällä kertaa vain sisko ja sen veli, Flaksi ja Skumppa. Oli kiva nähdä, Mirva!

Ensi viikonloppu pidetään agilityvapaata! Kisasuunnitelmat kohti MM-kisareissua on kuitenkin jo tehty!