Never say never

Jos olen joskus päästänyt suustani, että meidän koirat ei tee tuhoja, niin unohdetaan se. :D Fannin ja Fridan kohdalla aika on todennäköisesti kullannut muistot ja kiitos Flaksin, meillä on yksi lamppu vähemmän. Pieniin meni, mutta ei onneksi ollut johto seinässä.

Länderitapaaminen

Flaksi kävi tänään Ojangossa länderitapaamisessa. Muiden koirien moikkailu jäi kyllä aika vähälle tällä kertaa, mutta sitäkin enemmän Flaksi pusutteli kasvis-Ernaa ja hoitotäti-Soilea. Ohjelmassa oli myös aksan alkeita. Hienosti Flaksi keskittyi Teemun kanssa työskentelyyn, vaikka muutama toveri kävikin kesken harjoituksen ihan lähietäisyydellä viipottelemassa. Kun Flaksi tuli putkesta ja  tiellä oli toinen koira, Flaksi vain väisti, katsoi toisen lelua ja totesi, että eipä ole hänen palkka ja kirmasi ohjaajansa luo. Jipii!

Hyppytekniikassa saimme ohjeeksi treenata myös kokoamista, venytys tuntuu onnistuvan luonnostaan. Set point-lisäyksenä treeniohjelmaan siis.

Flaksi harjoitteli myös pöydällä mitattavana olemista. Sitäkin pitää treenata. Nyt kiemurtelijan mittaustulokset olivat 38,5 ja 39,5 cm. Medikoiranen siis.

Flaksi on kyllä ihana treenikamu, keskittyy ja on iloinen touhuilija. Katsokaa tuota häntää!

Flaksin kanssa on tehty alkeita tarjoamisen kautta. Tässä muutama treenivideo Leenan kurssilta perjantailta.

Putkeen!

Eteen!

Mennään!

Ja vielä!

Finlandiaaaaaaaa!

Tämän päivän ohjelmassa oli Finlandia-hiihto. Minä ja Flaksi olimme kannustusjoukoissa ja Teemu kävi (vesi)hiihtämässä.

Ladut olivat kuulemma olosuhteisiin nähden hienossa kunnossa ja hiihtokin kulki hienosti. Maalissa Teemu tosin totesi, että kun olo on niin freshi niin tuli hiihdettyä liian hiljaa ;). Aikansa oli tällä kertaa 3.15.21.

Flaksi harjoitteli sitä, ettei kaikkia ihmisiä tarvitse eikä saa moikata. Harjoitusvastuksia riittikin ihmisvilinässä. Mutta niin myös rapsuttajia, monenlaisia ihmisiä. Tapasimme myös 5 kk:n ikäisen sakemannin pennun, jonka kanssa Flaksi kävi leikkimässä paikallisessa koirapuistossa. Hieno reissu. Hieno Flaksi. Hieno hiihtomies. Illalla olikin sitten Finlandia-tapasta ohjelmassa. :)

Kiltin pienen seurakoiran sisällä tulta ja tappuraa?

Olemme kotona koirien leikkimistä seuratessamme puhuneet usein, että Flaksi on kyllä hauska leikkikaveri tosissaan leikissä otteleville parsoneille, joista lähtee leikkiessäänkin paha ääni. Flaksi pitää rauhassa lelun toisesta päästä kiinni ja välillä näyttää, niin kuin se nauraisi partaansa tai vähintäänkin hymyilisi ilkikurisesti tosikoille. Joskus Flaksia saa raahata lelun perässä ja  joskus Flaksi itse toimii parsonien taksina. Flaksista lähtee harvoin leikissä ääniä, ja tänään taisin nähdä ensimmäistä kertaa jotakin tapporavistusten tapaista.

Fanni on toiminut pääsääntöisenä Flaksin leikittäjänä, kun Frida on nukkunut viime viikonlopun rankkojen treenien rasituksia pois.

Eilen ajelimme Mäntyharjuun Roopea ja vanhempiani tapaamaan. Flaksilla ja Roopella oli taas ihan huiput leikit. Meidän kaksi pystykorvaa. ;)

Roopekin innostui keppileikistä niin, että pärisi oikein huolella. Jätkä on aika arka muiden koirien kohtaaja, mutta meidän akkalauma ei poikaa pelota. Ei vaikka Fanni varmasti välillä toivoisi Roopen häntä enemmänkin pelkäävän. Flaksi ei pitänyt juurikaan ääntä edes Roopen kanssa telmiessään, ja antoi Roopelle kepin suosiolla siinä vaiheessa, kun jätkä alkoi olla tosissaan.

Siksi olikin  aika yllättävää, että lenkin jälkeen Flaksi meinasi ottaa yhteen Fridan kanssa. Frida hermostui Flaksiin ja tällä kertaa Flaksi ei väistynytkään, vaan meinasi antaa Fridalle takaisin samalla mitalla. Nappasin haltuun Fridan ja Teemu otti Flaksin siinä vaiheessa, kun tilanne meinasi yltyä oikeaksi tappeluksi. Roope-parka pyöri hädissään jaloissani. Olin juuri hetkeä aiemmin kehunut, kuinka ihanaa ja huoletonta Flaksin kanssa on, se kun ei vastaa kenenkään uhitteluihin ja tulee toimeen kaikkien kanssa. Ikä, lähestyvät juoksut, väsymys, tilanne  -syitähän voi hakea monesta. Saa nähdä alkaako kiltin seurakoiran sisäinen tuli ja tappura tulemaan esiin jatkossa enemmänkin. Toivottavasti tilanne jatkuisi yhtä lungina kun tähänkin asti. :)

Eilen illalla kävimme äitini kanssa Mikkelin teatterissa katsomassa Jos helmiä kyyneleet ois. Sanoittajataituri Helena Eeva oli minulle aiemmin tuntematon kuuluisuus. Oli hienoa nähdä hyvin toteutettu näytelmä hänen koskettavasta elämäntarinastaan. Tuuli Anikari teki vaikutuksen näyttelijän ja laulajan taidoillaan!

Tänään ohjelmassa oli Flaksin esteopetuksen alkeet -kurssi. Ihan mahtava juttu, Flaksi ei roikkunut kertaakaan Teemun puntissa kiinni. Hyppysuoraa tehtiin tarjoamisen kautta, ja se meni tekemiseen hyvin keskittyen ja hienosti. Mahtava otus! Hiljaa hyvää tulee. Flaksin Nixi-sisko on todella hieno taituri tuossa hommassa jo tässä vaiheessa. Oli mukava nähdä Nixinkin iloista tekemistä. Muuten päivää on vietetty Finlandia-hiihtoon valmistautuen, kuka missäkin roolissa. ;)

Liu Lau Laskiaista!

Niin siinä kävi. Flunssa pääsi iskemään lomalaiseen. Olen siis tänään lähinnä seuraillut kuinka Teemu on leiponut pullia ja toki herkutellut. Namskis!  Flaksi on aina kaikessa mukana myös. Ihan vähän saa varoa askeliaan. ;)

Teemu kävi myös Flaksin kanssa kokeilemassa miten hiihto lähtisi kulkemaan. Flaksi ja Teemu suksilla etenivät noin 2 metriä yhteisesti. Ei siis lähde ilman harjoitusta. Flaksi iski suksiin kiinni. :P Eli etupalkkaa vaan ja pellolle treenaileen pieniä pätkiä. Teemu hiihteli hankikantoa peltoja pitkin kympin lenkin. Oli kuulemma hienoa!

Flaksi on taas juoksuttanut myös parsoneita pihassa. Pienet isosiskot jää jälkeen kun Flaksi painelee vauhdilla.

Frida ei kyllä anna koskaan periksi. Juoksu jatkuu niin kauan kunnes Flaksilta loppuu kunto. ;)

Hankikanto, hangenkuoret, hankiaiset

Sunnuntaina käytiin tuolla jänespellolla nautiskelemassa hankikannosta Fannin ja Flaksin kanssa. Myönnettäköön, että olin sellainen lälläri, että vain Fanni sai juosta täysin vapaana. Flaksilla oli varmistuksena kymmenen metrin liina perässään. Luottamusta haetaan pikku hiljaa takaisin. ;) Eipä tuo pätkä narua haitannut neidin menoa. Oli kyllä aivan mahtava auringonpaiste ja hieno lenkkikeli. Teemu ja Frida kävivät taas taituroimassa agilitytreeneissä. Olikin ollut timanttiset treenit! :)

 Lenkin jälkeen päätin ottaa poseerauskuvan Fannista ja Flaksista pihassa. Fanni oli asiasta hieman eri mieltä. Aivan liian kaunis sää paikallaan tönöttämiseen! Parempaa kuvaa ei saatu. :D

 Kun koirat olivat ansaituilla päiväunilla tein pientä askartelua alakerrassa.

Ennen:

 Jälkeen:

 En todella ole mikään remonttiraija, mutta tuo oli kyllä ihan hauskaa puuhaa. Olen yllättänyt itseni tosin tässä huushollissa jo monen monta kertaa. Ettei vain tulisi tavaksi. ;)

 Maanantai-iltaa vietettiin hallilla. Flaksi pääsi kokeilemaan muutaman esteen pätkiä Teemun kanssa ihan matalilla rimoilla (5 cm). Tällä kertaa ei käyty lahkeeseen kiinni vaan haettiin esteitä, pari hyppyä ja putki. Ohjaajan liikekään ei hämännyt. Hieno Flaksimus!

Fanni pääsi vihdoin viikkotreeneihin. Äärimmäisen hauskaa oli. Lähdössä paikalla pysymistä lukuunottamatta. :D

Mutta mikä on tämä tunne kurkussa ja miksi nenä meinaa vuotaa? Ou nou....

Hyvää ystävänpäivää!

Ystävänpäivää meidän lauma viettää kahtaalla. Teemu ja Frida agilitytreenien merkeissä hallilla ja minä ja Fanni ja Flaksi ihan kotisilla. Kotona on tehty namin etsintäpuuhia ja tasapainoiltu tasapainotyynyn päällä. Lenkillä käytiin ja lenkin päätteeksi kaverukset peuhasivat pihassa.

Nyt maistuu taas uni.

Karenssit ja varoajat on siis meidän lauman osalta ohitse, ja intopinkeenä onkin aloiteltu treenit. Pääsin eilen Flaksin kanssa esteopetuksen alkeet -kurssille. Flaksin kanssa on ihan mahtavaa touhuta kun neiti tekee kaiken aina satakymmenen lasissa ja ilon kautta. Alkuun tehtiin siivekkeen kiertoa, mikä on jo Flaksin osaamisrepertuaarissa. Mutta kun ollaan oltu kotisilla ja treeneissä on korostunut paikkatreenit, hakeutui Flaksi istua nakottamaan jalkojeni väliin vaikka mitä tein. Oli siis aika sähläystä treenien alku. Siitä sitten pikku hiljaa päästiin tekemään siivekkeiden kiertoa ja putkea, mutta siinä neiti kuumui niin, että meinasi taas käydä napsimaan. Kouluttaja-Leena näytti miten tilannetta rauhoitetaan jämäkästi odottamalla ja koiraa namittamalla. Kun Flaksi hokasi, ettei pääse tekemään eikä leikkimään jos ei huoli namia, nappasi neiti kuivatut kananpalat suuhunsa. Neiti on vaan niin nopea, että saa olla itse tarkkana ja rauhallinen, jotta opittu asia pysyy siinä, mikä on treenin tavoitteena, eikä tule vahvistettua mitä kummallisempia toimintaketjuja. ;) Kahden lelun leikin turvin Flaksi tuo lelun hienosti, mutta pitäisi aina muistaa myös vaatia se toinen lelu pysymään suussa siihen asti, että tulee vapautus uudelle lelulle. Tarkkana ja järjestelmällinen siis itse! Maanantaina mennään omatoimitreenaamaan hallille ja perjantaina sitten taas Flaksi kurssille Teemun kanssa. Ensi viikko onkin lomaa, ihanaa! Tauko tulee tarpeeseen. Tänään tein tosin muutaman tunnin töitä erinäisten viestin kirjoittamisen muodossa, mutta olipahan siihenkin kunnolla vapaalla aikaa.

Ystävänpäivän kunniaksi Katja-ystävältä jouluksi saatu amaryllis on kukkaloistossaan. Upea kukka!

Flaksi sai ystävänpäiväksi fanikirjeen, eikun ystävänpäiväkortin. Flaksi hurmaa isot ja pienet. <3