Ei mitaleja, mutta hienoja onnistumisia agilityn SM-kisoissa

 Pistetäänpä alkuun päivän kukkakuvat omalta pihalta. Eilinen ja tämä päivä on kulunut hieman sumussa agilityn SM-kisojen nosteella porskutellen. Kukkia on tuijoteltu ja talsittu hitaasti. Vietimme viikonlopun siis kaupunkilomalla koirien kanssa Turussa. Ohjelmassa oli agilityn SM-kisat ja kaupunkikävelyretket.

Kupittaan puistossa oli mukavaa tallustella hyvässä säässä. Ihailimme kukkia, kanoja ja lampaita.  Oli kivaa nähdä agilitytuttuja. 

Aurajoen varresta löysimme mukavan kävelyreitin myös. Koirat kävelivät hienosti ihan keskustassa viikonlopun ihmisvilinässä sähköpotkulautoja, lasinsiruja, örveltäviä ihmisiä ja oksennuksia väistellen. Kovasti sitä on vanhaksi tultu. Ihmisten viikonlopun ilonpidon katseleminen ei kiinnosta vähääkään, päinvastoin, se sai aikaan kohtalaisen kielteisiä fiiliksiä. Onneksi itse voi valita missä aikaansa viettää. Jatkamme ilolla Nummisten pusikossa. 

Hotellissa hengailu sujui meidän tytöiltä hyvin, vaikka muista huoneista haukkua ja ulinaa hetkittäin kuuluikin. Vietimme osan päivää lauantaina huoneessa striimiä seuraten ja omaan medien yksilökisan viimeiseen starttivuoroon valmistautuen.

Flaksi avasi kisaamisen vakuuttavasti perjantain etkoilla. Ensimmäiseltä agilityradalta tuli nollavoitto nopeimmalla ajalla (1./97) parin sekunnin erolla seuraavaan. Palkinnoksi pokattiin agilitykoiran lisäravinteita ja Berran teltalta haettiin lahjakortilla uusi lelu. Hyppyradalle Flaksi varasti. Ohjaaja myöhästyi persjätöstä ja rima putosi. Tulos siis 5.

Lauantain yksilökarsintaradan odottelu sujui hyvillä fiiliksillä, ja Teemu pääsi starttaamaan ilman liian suurta jännitystä, vaikka rankingsijoituksen takia ihan viimeisenä kisaajana radalle pääsikin. Ihan huippua siis, että kisoihin löytyi hyvä tekemisen fiilis. Hyvästä fiiliksestä ja hienosta karsintaradan aloituksesta huolimatta tiimin matka ei kantanut finaaliin saakka. Yksi ohjaajan liian pitkälle vahingossa suuntautunut ohjaus kostautui seuraavan ohjauksen myöhästymisenä ja Flaksi nappasi väärän hypyn. Vauhti on niin kova, että sattumukset kostautuvat hyvin nopeasti. Oli toki harmi, ettei finaaliin päästy, mutta perjantain onnistuminen ruokki hyvää mieltä ja alettiin valmistautumaan ilman sen suurempaa porua sunnuntain joukkuekisaan.

Sunnuntaina JAUn joukkueessa kisasivat  Teemun ja Flaksin lisäksi Annina Aula ja keskikokoinen villakoira Rio, Annina Myllyaho ja parson Valtti sekä Eeva Ihatsu ja kesvil Ville. Meillä oli kova joukkue! Karsintaradalta saatiinkin kolme nollaa ja yksi vitonen, kun Valtilta tippui rima. Flaksi teki hyppyradan nopeimman nollan. JAU oli piikkipaikalla finaalissa viiden sekunnin erolla seuraavaan joukkueeseen. Valitettavasti hieno tilanne ei tällä kertaa kantanut loppuun saakka, ja myös joukkuekisassa jäätiin ilman mitalia. Flaksi teki radan nopeimman nollan myös agilityradalla, mutta muille joukkueenjäsenille tuli pieniä virheitä. Yhden nollan lisäksi joukkue sai siis tuloksen 15 ja kaksi hyllyä. Mitalien puutteesta huolimatta olemme oikein onnellisia onnistuneista kolmesta voittoradasta. Rento hyvä fiilis tuo rauhallisuuden ohjaukseen. Se taas auttaa Flaksia irtoamaan esteille. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia seikkailuja!

Triplanollavoitto SM-kisojen etkojenetkoilta

 

Hetki ennen Ojankoon kisaamaan lähtemistä Flaksi näytti tälle ja kenneltyttö kirjoitteli putoavista rimoista. Tänään kisoissa ei sitten tullutkaan yhtään rimaa alas - kotiin palattiin kolmen radan nollavoiton kanssa. Ensi vuoden SM-kisoja silmällä pitäen on siis jo tupla plakkarissa. Hyvä meidän joukkue! 

Putoavia rimoja

Ollaan tässä tuumittu ja funtsittu Flaksin viime aikoina enenevässä määrin pudottamia rimoja. Ainahan Flaksi on hypännyt "naftisti" ja kääntynyt kolikon päällä, mutta viime aikoina on alkanut tippumaan harmittavia yksittäisiä rimoja erityisesti kaarteissa tai käännöspaikoissa. Aika monta muuten hienoa puhdasta kisarataa on mennyt vitoseksi tai kympiksi näiden sattumusten kanssa. Ei ole napsunut nollavoittoja, niin rankingsijoituskin on laskussa.  Pitkään Flaksi olikin siellä 300 pisteessä kiinni jaetulla ykkössijalla, jopa loukkaantumisajan läpi. Eli vauhti on yleensä riittänyt melko hyvin, jos vaan ei matkalla ole sattunut mokia. Ja nyt on sattunut niitä mokia. Viikon päästä on SM-kisat Turussa, sinne voidaan lähteä ihan rennolla asenteella. Flaksin kroppa on kunnossa, eikä rimojen pudottaminen johdu onneksi mistään terveyssyystä. Flaksi vaan on muuttanut hyppynsä ponnistuspaikkaa niin, että rima joko pysyy (ja kolisee) tai tulee alas. Tätä asiaa ei saada viikossa muutettua. Takaakiertoja käytiin jumppaamassa niin, että juomapullo oli hypyn takana muistuttamassa laajemmasta kaaresta. Pullon kanssa hyppääminen sujui. Taitaa kuitenkin olla niin, että SM-kisoihin ei voi ennen suoritusta mennä virittelemään juomapulloja radalle. 😂 Tänään on vielä viimeiset kisat (KAT, Ojanko) ennen Turun retkeä. Sitten katsotaan millaisella flaksilla viikon päästä kisataan, ja talvikauden treeniaiheet onkin jo valmiina (hyppääminen, puomin erilaiset poistumiset, vaikeat keppihaasteet).  Treenit jatkuvat Jennan ja Sannin valvovien silmien alla. Parhautta!

Tässä vielä viimeisistä Jennan ison kentän treeneistä kooste.

Arki pyörii omalla painollaan. Pää on työpäivien jälkeen pyörällä ihan normaalisti alkusyksyn ja uusien systeemien luomisen malliin. Viikonloppu on ollut hyvä ottaa ihan iisisti kotosalla: metsäilyä koirien kanssa, agilitya, sieniä, lukemista, kynttilöitä, saunaa ja paljua, hyvää ruokaa. Kyllä se tästä.

Emännän kanssa kisoissa

 

Flaksilla oli tänään outo kisareissu - kaksin emännän kanssa. Reissussa ei ole oikeastaan muuta mainitsemisen arvoista kuin kolme onnistunutta lähtöä ja sählingistä huolimatta hyvä fiilis. Saimme molemmat eilen tehosterokotteet. Minulle ei tullut jälkiseuraamuksia, mutta Teemu oli niin väsyksissä aamulla, että päädyimme kisoihin kaksin Flaksin kanssa. Hauskaa oli, vaikka radoilla sattui ja tapahtui. Eipä mitään sujuvaa tykitystä toki voinut odottaakaan, sen verran pitkä aika on siitä, kun olen Flaksin kanssa mitään ratatreeniäkään tehnyt, ja niin kovaa neito kulkee, ettei meikäläisen töppösillä etene riittävän  nopeasti eikä taidot riitä ennakoivaan ohjaukseen. Ei kuitenkaan kolaroitu radalla, ja kivaa oli, vaikka välillä sainkin napakkaa palautetta suoraan ranteeseen. Teemu jatkakoon kuitenkin Flaksin kanssa - jotenkin paljon sujuvampaa on tuo eteneminen niin. 

Kuvat on Ojangosta Jennan ison kentän treeneistä ja videot Jennan treeneistä Akatemialta ja  JAU Areenalta uusitulta matolta Maijun ison kentän treeneistä. Maijun treeneissä kulki hienosti! Jennan treeneistä saatiin kotiläksyksi keppitreenejä. 

Kukat kukkivat edelleen komeasti, mutta usvaiset aamut ja illat tuovat syksyn tuntua. Arki on pyörähtänyt käyntiin ihan hyvin. Kyllä se tästä. Päivä kerrallaan.