Loma lähenee loppuaan

 Viimeinen lomaviikko pyörähtää käyntiin huomenna. Se on tarkoitus viettää kotosalla leväten, agilitya treenaten, pikkuhommia tehden ja ohjaajaa ja koiraa huoltaen. 

Onneksi alkuviikolla tuli pötköteltyä lämpimässä säässä erilaisissa pihapedeissä - nyt on saatu sitä kauan odotettua sadetta. Tänäänkin 23 millimetriä tähän mennessä ja edelleen sataa.

Kävimme alkuviikosta jälleen yhden yön reissulla Mäntyharjulla. Kävimme uimassa ja kävelyretkellä Repoveden Saarijärven maisemissa. Hieman tiukkaa meinasi kyllä tehdä kävely kun lenkkari hankasi muista kengistä tulleen rakon isommaksi. Nyt suositaan taas sitten pistokkaita ja sandaaleita. 

Pilvisestä säästä huolimatta keli oli niin lämmin, että vain Flaksi pääsi mukaan kansallispuistoretkelle.

Siellä olisi mustikkaa, hieman haastavassa maastossa vaan.

Jännitimme hieman kotiin palatessamme sitä, miten kukat olivat selvinneet kovista sateista. Hyvin ovat pystyssä edelleen.

Ja ne pari taipunutta ritarinkannusta saatiin maljakkoon.

Frida-mummukka nautiskelee parvekkeella hengailusta kun ulkona sataa ropisee.

Hyvällä tsempillä ja sykkeellä käytiin kisaamassa Janakkala Openissa perjantaina kaksi rataa, lauantaina kolme rataa ja sunnuntaina neljä rataa, kun Flaksi pääsi perjantain tuloksella 10 myös finaaliin. Ajatuksemme oli, että kun ratoja on paljon, kyllä joku niistä väkisinkin onnistuu. No, eipä tullut silti merkintöjä kisakirjaan. Heikko tulosrivi ei kuitenkaan kerro koko totuutta ratojen onnistumisesta. Vaikka nollia ei sadellutkaan, oli radoissa paljon tosi hyvää meininkiä - harmillisesti puhtaat radat jäivät kolmesti pudonneisiin rimoihin ja muilla radoilla muihin pikkuviboihin. Tällä hetkellä tulee poikkeuksellisen paljon rimoja alas, vaikka kropan pitäisi olla kunnossa. No, torstaina Patricia kertoo mikä on totuus. Oli kuitenkin mahtavaa päästä seuraamaan kun koirakot paahtoivat menemään Vittorio Papaveron (Italia), Joakim Tangfeltin (Ruotsi) ja Jari Suomalaisen vauhdikkaita ja haastavia ratoja. Yksi radoista oli sellainen, joka sai ohjaajaan tuumaamaan, että taidot eivät vaan riittäneet. Muuten tykitettiin kyllä upeasti tuloksista huolimatta!

 Perjantain ekalla radalla Flaksi ei yllättäen kestänyt ohjaajan sivuttaisirtoamista ja lähti kepeiltä liian aikaisin pois. Flaksi työskenteli kyllä hyvin sateessa, vaikka ei sateesta oikein tykkääkään. Perjantain agirata oli onneksi sisällä hallissa, niin sekin saatiin juostua turvallisesti kaatosateesta huolimatta. Sillä radalla putosi muurin palikka ja okserin rima. Tuloksella 10 ja sijoituksella 4. saatiin kuitenkin paikka sunnuntain finaaliin.

Lauantaina sää suosi - oli poutaa ja aurinkoa, ehkä jopa himpun liiankin lämmin hiekkakuoppa-agilityyn. Aamun ensimmäisellä radalla Flaksi sai keppivirheen ja kiellon sekä kosketusvirheen kun pomppasi Teemua päin.

Suomalaisen Jarin radalla meno oli sujuvaa, mutta yksi rima pääsi harmillisesti putoamaan. Ja päivän viimeinen agirata sisälsi hieman enemmän sattumuksia (se oli se, joka tuntuikin vaikealta). 

Sunnuntain eka radalla kety kerkesi jo iloita puhtaasta radasta ja sitten tippui viimeinen rima. 

Suomalaisen hyppäri meni hyllyksi epäonnistuneen takaakiertoon lähetyksen johdosta. Myös Tangfeltin agirata lipsahti hyllyksi kun Flaksi karkasi putkeen kun piti mennä hypylle.

Finaaliradalla kepit jäivät valitettavasti löytymättä. Muuten rata sisälsi paljon hyvää - mutta ei se siitä. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Ja mitä näitä nyt oli!