Totta tosiaan, joulu tulee! Tänään on ensimmäinen adventti ja meillä on lunta. Maa on jo paljon valkoisempi, kun aiemmin viikolla otetussa kuvassa. Ei siis kuraa ja hiekkaa tassuissa sisälle - vähän lumen myötä tulevaa kosteutta ehkä, mutta se on paljon mukavampi vaihtoehto. Ja miten tuo vaikuttaakaan ihanasti valoistavana elementtinä aamuin illoin!
Maanantaina se lumisade alkoi. Illan treenien yhteydessä otsalamppu päässä koirien kanssa pimeässä metsässä sai näin vinhoja taideotoksia.
Maanantain treenit sujuivat hienosti. Sanni oli laittanut radalle keppihaasteita, jotka Flaksi osasi alkutreenien melkoisista kierroksista huolimatta oikein suvereenisti. Taitava pikku piski! 💝
Minä pääsin hakemaan adventtitunnelmaa jo torstaina töissä adventtikirkon merkeissä. Hoosiannaa on laulettu!
Tällä parivaljakolla on pitänyt kiirettä kun on pitänyt tutkia kaikki peurojen, pupujen ja lintujen jäljet lumesta. Viikonloppuna on ollut lonkeronvärisestä taivaasta huolimatta upea lenkkeilysää.
Ja niitä peuroja voi bongata pellolta ikkunastakin - aika monta suurhälytystä on tähän viikonloppuun osunut.
Maanantaina Sannin treeneissä ohjaaja oli hetkittäin hieman kuutamolla. Vaikka rata oli opeteltu hienosti etukäteen ulkoa, unohtui oikea suunta vauhdin huumassa kun samaa hyppyä mentiin sen seitsemän kertaa. Oikein hyvä muistinkehittäjä tämä harrastus siis!
Torstain Steffin treeneissä Flaksilla oli kierroksia koneessa enemmän kuin tarpeeksi, ja rimatkin roiskuivat, kun neito yritti hyppiä liian ideaaleilla linjoilla eteenpäin.
Vähän samalla mentaliteetilla oman agilityhauskuttelunsa hoiti myös Roope - ilman älyä ja jarrua, innolla ja suurella energialla. Ropsun treeneistä ei ole todistusaineistoa.
Eilen olimme Lohjalla LÄGIn kisoissa. Tällä kertaa suorituksiin saatiin sitä toivottua tasaisuutta - kaikki radat olivat siis oikein kelpoja. Ekalla hyppärillä Flaksi tosin ei lähtenyt heti hakemaan keppejä vaan pyörähti ympäri - tuomarin kiltin linjan (joka oli kaikille sama ja tasapuolinen) vuoksi kieltoa ei kuitenkaan tullut, aika riitti pyörimisestä huolimatta voittoon.
Agiradalla viimeistä hyppyä ennen piti myös tehdä piruetti, mutta sekään ei kostautunut, vaan aika riitti silläkin radalla voittoon.
Triplavoittonolla oli lähellä, mutta ei nyt sentäs kuitenkaan makeaa mahan täydeltä. Nopeimmalla ajalla puomivitonen viimeiseltä radalta. Ensi sunnuntaina uutta matoa koukkuun Vantaalla! Sitä ennen lepoa, lenkkeilyä, yhdet treenit ja ohjaajan vimmattua ruotsin opiskelua. Kurssit pakettiin ennen joulua. Pidetään peukkuja!
Viikkoon on sisältynyt töitä, opintoja, agilitya ja kulttuuria. Maanantaisten valkkutreenien lisäksi olimme perjantaina Maiju Korhosen ison kentän treeneissä. Tässä treenikoostetta. Kivaa oli, ja rata tuntui helpohkolta. Takaakiertojen lähetykseen mietittiin tarkkuutta, että koira pääsee suorittamaan itsenäisesti ja vauhdikkaasti, kun ohjaaja ei ole esteellä ja linjalla tai peitä kierrettävää kohdetta.
Tiistaina pääsin katsomaan kulttuuripolkuyhteysopettajan roolissa kutsuvieraana nykysirkusta. Nuua Companyn Menwhile mykistytti ihan positiivisella tavalla. Hyvin oli monitasoisesti kuvattu nykyrumbaa ja heräteltiin arvo-pohdintaa kahden jonglöörin toimesta. Eilen illalla sitten Järvenpään teatterin Titanic-musikaali. Melkoinen ponnistus porukalta - kannatti käydä katsomassa.
Päivällä ennätimme kahden startin verran kisoihin.
Yleensähän kisataan koko rahalla, mutta eilen käytiin kokeilemassa vain puolet radoista Agilityklubin kisoissa. Petr Pupikin radat laittoivat sekä ohjaajat että koirat liikkumaan. Siistii! Eka rata onnistui (0, ). Hyvä meidän joukkue! @flaksimus Hieman piti jännittää, että löytyykö se oikea keppien sisäänmeno, mutta onneksi syttyi viime hetkellä ja Flaksi hoiti. Toinen rata olikin sitten alkuun , mutta oli silläkin hetkensä. Siellä ne kepitkään eivät hoituneet. Treenilistalle muistutteluun Se tuli taas muistutuksena, että vaikka on hoppu, on oltava huolellinen ohjauksissa. Aina ei voi onnistua, eikä tätä harrastusta kannata ottaa turhan ryppyotsaisesti. Videon ääniraita on ainakin sangen viihdyttävä. Kiitos seurasta ja kannustuksesta jälleen agilitykamut!
Roope oli mukana Flaksin fanipoikana lenkkeilemässä.
Viimeisin postaus oli varsinainen lyhyestä virsi kaunis. Viikkoon mahtui treenien lisäksi jo ennen tuota postausta tapahtunut sellainen mainittava asia, kun työhön liittyvään koulutukseen osallistuminen. Lähdimme siis työparini Liisan kanssa täydennyskoulutukseen HY+ järjestämään Koulun kestävää hyvinvointia rakentamassa -kokonaisuuteen. Ensimmäiset lähiopetuspäivät olivat oikein antoisia, virkistäviä ja ajatuksia herättäviä. On mielenkiintoista käydä syväluotaavaa keskustelua muiden opettajien kanssa. Omaan työhön saa mukavasti uutta näkökulmaa ja vinkkejä asioista, joita haluaa ottaa pian kokeiluun omassa luokassa ja omassa työyhteisössä.
Ajelimme eilen Kotkan ja Parikan hautausmaan kautta Nurmaalle kakkua syömään. Kakun syönnin lomassa rutisin yhden koiran tänne lainaksi, onhan yksi koira huushollissa ihan hävettävän vähän. Roope onneksi lähti oikein iloisesti mukaan. Ja isä liisasi koiran ilman mutinoita - kiitos! Ennätimme hautausmaareissulle myös Mäntyharjulla. Kummatkin isovanhempien haudat tuli siis kynttilöitettyä Pyhäinpäivän kunniaksi.
Täällä on luun- ja herkunsyöntitalkoot. Ainoana koirana Flaksi on vaan piilotellut herkkuja ympäri nurkkia. Nyt niitä on ilmeisen hauskaa kaivaa yksissä tuumin esiin rouskutettavaksi.
.jpg)
