Aina ei voi voittaa, mutta kiva, että joskus

Pikku-Flaksi kävi voittamassa yhden radan oman seuran kisoissa. Uusi lähtö tuntuu (varovaisesti ajateltuna) toimivalta. Kaksi ekaa starttia sisälsi myös hyviä pätkiä, mutta niillä ei päästy voittajina maaliin. Paitsi ehkä Flaksi, kun sai isännän kesken radan puruotteeseen. Jyrän kanssa oli myös hienoja pätkiä. On nuo kaksi länderiä kyllä kovin erilaisia agilitaajia. :)

Pikku-Fridan paras rata oli aamun veto kontaktivirhein 10. Kaksi seuraavaa menikin sitten nauruksi. Onhan se aika hupaisaa, kun koira kääntyy tiukassa paikassa oikeaan putken päähän "estekäskyllä" voi perse. Se liittyi edellisen esteen eli renkaan ohittamiseen.... :P

Arkea ja mummoaksaa

Niin on koulut pyörähtäneet käyntiin. Arki rullaa omalla painollaan. Agilitytreenit on jätetty tarkoituksella hieman vähemmälle arkirumban alusta selviämisen takaamiseksi. Hyvin sujuu. Toki Flaksi on tehnyt lähtöharjoituksia. Flaksille vaihdettiin lähtö makuulta lähdöksi Tanja Kurikan treenien jälkeen. Kertaalleen on testattu uusi tapa lähteä seuramestiksissä - hyvin toimi! Rata oli muutenkin mallikas, harmillisesti loppusuoralla tuli kielto kun Flaksi ei irronnutkaan esteille. Puomi  toimi jälleen! Nyt on jo melko monta hienoa onnistumista kisoissa tuolla saralla. Päivän liikuttavin oli Fanni-mummeli, joka paineli sennukisassa sellaista haipakkaa, että emäntä ei meinannut pysyä perässä, vaan mummo joutui odottamaan. Ja sitä onnea, kun sai palkkalelun suuhunsa. Lola voitti suvereenisti, mutta Fanni oli hyvä kakkonen. Fridakin teki nollan ja oli minikisaavien kisan viides.

Onhan tässä myös tanssittu ystävien häitä, kokkailtu heille häälahjaksi herkkuruokaa ja nyt häämatkalaisten Niitti on meillä hoidossa.

Eilen kävin Flaksin ja Fridan kanssa Kirkkonummella virallisessa mittaustilaisuudessa, medi-Flaksi on selvä medi (40-41 cm) ja mini-Frida on selvä mini (31-32 cm). Vielä olisi Ropsun mittaus edessä, se onkin astetta jännempi keissi. Ei kokonsa, mutta kiihdyttävässä tilanteessa käsiteltävyytensä vuoksi. Ja onhan sitä karvaa, pitänee varata vesisankot mukaan. ;) Kisasimme myös Fridan kanssa yhden nollan agiradalta, sij. 5 ja yhden hyllyn, kun Frida ei pujotellut keppejä loppuun. Poikansa Sulo pokkasi upeat voitot Sarin kanssa molemmilta radoilta!

Syksy saa tulla. Me ollaan valmiina.

Loman loppukiihdyttelyt

On aika sopeutua arkirytmiin ja rutiineihin. Loma on tarjonnut virkistymistä ja vaihtelua, lepoakin, vaikka viimeiset kiihdyttelyt onkin menty melkoisella tahdilla, ihan tarkoituksella. Eipähän ole kerennyt murehtimaan ja märehtimään loman loppumista.

Mäntyharjulla on käyty kahteen kertaan lyhyen ajan sisään, ensin Swing & Latin & Sinatra & Soul -konsertissa ja Vuohijärven luontokeskuksessa. Konsertti oli huikean hyvä, erityisesti Johanna Försti sykähdytti energisyydellään, kyllä Mikael Konttinenkin oli taitava. Arto Paju Big Bandiä on aina ilo kuunnella. Luontokeskuksen näyttelyn valokuvat olivat upeita! Kulttuurikierrokset kannattavat. Upea auringonlasku saatteli meidät konserttireissulta kohti Nurmaata.

Haimme kotoa vauhtia puutöiden ja siivoamisen kautta ja kurvasimme Laukaaseen mökkeilemään. Hieman oli sateista jälleen, mutta kerkesimme nauttia ulkoruokailusta, saunasta ja järvimaisemastakin. Koirat eivät uineet tällä kertaa kovan tuulen ja aallokon vuoksi. Lenkkeiltyä tuli, ja patsasteltua tuvan pöydällä (tassuväki). ;) Teemu oli ahkera ja keräsi mustikoita kun minä hummailin ystävien kanssa Jyväskylässä.

Laukaasta kurvasimme takaisin Mäntyharjulle ja menimme Nurmaan lavalle lavatansseihin Teemu Roivaisen keikkaa kuulemaan ja hummailemaan. Sepä olikin hauskaa, vaikka parkettien partaveitset hitaampia välillä hieman ohikiitäessään kurmottivatkin. ;) Reissun saaliina oli lisää koiralenkkejä ja mustikoita, kiitos äidin ja Teemun. Valkealan kesäteatterin Rakkausreseptiäkin tuli nauraa hörötettyä. Illan päätteeksi ajelimme vielä kotiin, jossa kävimme päivän verran kestitsemässä opiskelukaveriamme, joka tuli pitkästä aikaa meitä moikkaamaan. On se hienoa, miten juttu jatkuu luontevasti vuosien tauon jälkeen!

Viikonloppua vietimme Jyrän perheen mökillä Kouvolassa. Siellä koirat ja ihmiset pääsivät pulikoimaan, keli suosi. Tulipahan ongittuakin vuosien tauon jälkeen.

Sunnuntaina Teemu ja Flaksi ja Jyrä kävivät Haminan kisoissa. Tällä kertaa ei ollut onnea matkassa, mutta tulipahan käytyä. Ainahan sitä toki jotakin hyvää on kaikissa radoissa, mutta kokonaisuudet eivät nyt toimineet, ja Flaksi oli pitkästä aikaa hihassa kiinni pomppiva piski. Takapakkia siis, mutta toivottavasti väliaikaista. Hierontaan on menossa, voihan tuo olla kaikesta "lomailusta" jumissakin. ;)

Jyrän eka rata
Flaksin eka rata
Jyrän toka rata
Flaksin toka rata

Epäilen, että koirat huokaisevat salaa helpotuksesta, kun arki huomenna alkaa. Tällä hetkellä täällä ainakin on viimeisen lomaviikon väsyttämiä pieniä valkeita pitkin sohvia ja sänkyä. Kiitollisin mielin arkeen. Takana on hyvä loma!