Kiitos koutsi!

Perjantaina otimme mukavan lähdön viikonloppuun keppien, keinun ja puomin käännösten osaamista vahvistellen. Perjantaina vietettiin myös valmentajanpäivää.  Olemme kyllä erityisen onnekkaita, kun olemme löytäneet tiimimme matkaan mukaan ihmisiä, jotka aidosti miettivät miten Teemun ja Flaksin taitoja ja osaamista saadaan vielä edistettyä ja hiottua paremmaksi. Erityisen ison kiitoksen ansaitsevat Leena Inkilä, Johanna Sallinen, Sanni Kariniemi ja tälläkin hetkellä aktiivisesti matkassa kulkevat Jenna Caloander ja Marko Mäkelä! Olette huikeita!

Meitä on mietityttänyt keppien tekeminen hiekkakentällä - perjantaina keppien osalta ei ollut mitään ongelmaa. Keinun treenaamiseen saatiin taas Jennalta hienoja vinkkejä. Jospa Flaksin kisakeinusta saataisiin kuitenkin vielä trimmattua sellainen nopea pysäri. Ja puomin käännökset, emme uskoneet, että Flaksi osaa niitä vielä juurikaan, kun ei niitä ole tehty aikoihin. Perushommat menee kuitenkin niidenkin osalta niin hienosti, että ei muuta kun kisoissa käyttöön ja extremeversiot treeniin. Tästä on niin hauska jatkaa!

Ison kiitoksen ansaitsevat myös mukavat treenikamut. Keskiviikon Markon treeneissä oli mahtavaa kannustusta. Flaksi sai oman fanitiimin - kiitos Rauni ja Sanna! 

Nyt vaan koitetaan huolehtia turvaväleistä ja hygieniasta omalta osaltamme ihan jokainen - jotta saadaan pidettyä treenihallit jatkossakin auki. 

Viikonloppuun on kuulunut myös isännän lauantaityöpäivä ja emännän ja koirien kotihommat.  Mukavasti onnistuu nurmikon leikkuut ja muut kirjaa kuunnellen. Lukusuositus: Suon villi laulu (Delia Owens).  

Oman pihan aarteita. 

Energiabuustiratoja

Seppo Savikko ja Stefania Semkat olivat kehitelleet Lohjan kisoihin oikein kivoja, vauhdikkaita, rullaavia ja samalla koiran taitoja mittaavia rataprofiileita. Teknisempiin kuvioihin tultiin vauhdilla. Oli mahtavaa päästä kokeilemaan kisoissa treeneissä opiskeltua. Flaksin osalta parasta antia olivat hienot kovasta vauhdista onnistuneet innarit, poikkarit ja lauantain toisen radan keinu. Lähdöistä muutama oli ihan hyviä, osassa kiehuttiin ja hypittiin. Tänään ohjaajan jaloissa tuntui eilisen tempomiset, mutta Flaksia ei eilinen painanut niin yhtään. Ihan samalla napakalla otteella neiti kirmasi tänäänkin. Pääasiassa lipsahdukset sattuivat tällä kertaa radan loppumetreillä. Yksi voittonolla lauantain ekalta radalta  kisakirjaan, ja paljon hyvää ihan jokaisella radalla. Kisaviikonloppu jäi siis vahvasti plussalle. Vaikutti siltä, että radoista sai kivat energiabuustit ihan jokainen. Tätä lisää! Lenkkiseuraksi kisareissuilla saimme Irenen ja Skyn - kiitos juttuseurasta ja tsempeistä. Mukavaa, että jopa Frida -mummo osasi olla Skyn kanssa nätisti.

Tiistaina Jennan treeneissä oli myös hienoja onnistumisia. On siis ollut varsin onnistunut agilityviikko.

Tähän viikkoon on mahtunut myös kampaajareissu, jonka jälkeen olo on aina jotenkin niin paljon enemmän ihmismäinen kun aiemmin ja pientä vaateshoppailua - pieni päivitys olikin jo paikallaan. Perjantaina palautin Roopen oikeille omistajilleen, vanhemmilleni. Illalla katsoimme vielä Fridan kanssa Voicea. Se tulee Flaksin nukkumaanmenoajan jälkeen. ;)

 

Viikonloppuna kerkesimme laittamaan hyvää ruokaa ja pitkästä aikaa ohjelmassa oli myös paljuilua. Syksyn pimeissä illoissa on kyllä puolensa - kunhan muistaa laittaa kynttilät palamaan. 

Flaksille kävi flaksi

 Agilityjumalat olivat Flaksin puolella Hyvinkään kisoissa sunnuntaina. Ensimmäisen radan puomin loikkapompasta johtuneen keskeytyksen jälkeen Flaksi nappasi kyseenalaisella kontaktilla (vaikka yritti kyllä juosta) ja pudonneella rimalla voittonollan. Hups! Ei näy pudonnut rima puskien takia videossakaan, eikä ohjaajakaan sitä huomannut, ei myöskään tuomari. Ja koska ei huomannut, ei voinut lisätä virheitä tulokseen, vaikka kävimme sitä pyytämässä. Onneksi se vitostuloskin olisi riittänyt voittoon, ja "nolla" oli kisan ainoa nolla, joten mitään ei keneltäkään sen kummemmin viety. Hyppäreiltä hyllyt, toiselta ihan viime metreillä kun Flaksi ei lähtenytkään suorittamaan rengasta. Aika haastavat radat oli Markku keksinyt, mutta mukavan haastavat. Paljon oli hyvää tekemisessä, mutta lähdöt oli kyllä haastavia kovista kierroksista johtuen.

Jennan treeneissä puomit onnistui tietysti ihan superisti ja muutenkin oli hienoa menoa. 

Syksyn ensimmäisissä Markon treeneissä sen sijaan oli paljonlaisesti haasteita. Mutta tulipahan jumpattua!

Agilitytreenien lisäksi Flaksi on kouluttanut Roopea ihan kotosalla. Tässä kuvassa koulutus aiheesta 2-0. 

Saa Ropsu toki välillä olla ihan rauhassa sohvalla söpöstelemässäkin. Vaikka välillä unohtuukin välitilaan rappusiin, kun ei oikein itsekään tiedä, olisiko ylä- vai alakerta parempi valinta. 

Flaksille saapui upea Suomessa valmistettu Likizin treenilaukku, jossa komeilee Flaksin oma kuva. Kuva on Irene Erlingin ottama Jennan treeneistä. Kyllä nyt kelpaa käydä treeneissä!

Lisäksi on ihmetelty syksyn saapumista, kerätty sieniä ja leivottu pullaa. Ei auta kun luopua kesästä ja kesän kauneudesta ja löytää syksyn kauneus. 

Heiluhäntien kisoissa ja prinsessakakun äärellä

 Viikonloppu vierähti nopeasti ihan kotosalla. Kävimme ainoastaan agilityhalleilla - Heilareiden hallilla, joka sijaitsee 7 kilsan päässä meiltä ja JAUn hallilla, jonne on kymmenisen kilsaa. Heilareiden hallilla käytiin kisoissa - Flaksi ja Teemu kirmasivat hienosti Jari Suomalaisen vauhdikkailla radoilla. Yhdeltä radalta napsahti nollavoitto, eka radalta hylly ja vika radalta 10 (kaksi kieltoa). Ihan ei taidot osuneet vauhdissa kohdilleen, mutta joka radalla oli paljon hyvää. Flaksi kaasutteli myös mukavasti hyvällä pohjalla. Oli mukavaa tavata myös Kaisaa, Mukaa ja Makua. Meillä oli Makun kanssa samanlainen polkkatukka. 

JAUn hallilla käytiin höntsäilemässä Fridan kanssa, treenailemassa Roopen kanssa ja kokeilemassa eiliset haasteet uusiksi Flaksin kanssa. 

Viikonlopun kruunasi hyvä ruoka ja upea prinsessakakku. Kiitos leipurille!

Ilon kautta uuteen viikkoon ja kohti uutta viikonloppua!

Kaksi reissuviikonloppua takana ja kotiviikonloppu edessä

 Kahtena viime viikonloppuna olemme olleet Laukaassa mökkeilemässä. Tässä vielä toissa viikonlopun tunnelmia kuvina. Kuvat mökiltä ja mummolan puutarhasta.

Viime viikonloppuna keli oli leppoisampi, ja meidänkin koirat uivat. Edellisenä viikonloppuna uimamaisteritouhut kiinnostivat vain Afoa.

Paikanvaihdos teki hyvää, ja mieli lepäsi. Sähköttömällä mökillä oleillessa ei tarvinnut ajatella tekevänsä työhommia. Lauantaina kävimme JAT:n kisoissa Jyväskylässä. Tällä kertaa ei tullut kisamenestystä. Ensimmäisellä hyppyradalla Flaksi tiputti yhden riman, ja kahdella agilityradalla keinut ja puomit eivät olleet toivotunlaisia. Oli siis sellaiset #eisesiitä -kisat. Toki jokaisella radalla oli sielläkin hetkensä, hyvät sellaiset. 

Sattuipa lauantaina sellainenkin hassuus, että Flaksi ei halunnut hakea lelua järvestä vaan jäi rannalle ruikuttamaan. Vesipelastustehtäviin piti hakea jo aikansa uinut ja kuivattu mummoparson. Vanhassa vara parempi. 

Sunnuntain kotimatkalla haimme Roopen ja mustikkaämpärin Nurmaalta. Suurkiitos iskä ja äiti! Maija-Liisalta saimme mustaviinimarjoja ja karviaisia - suurkiitos! Nyt on taas mistä ammentaa vitamiineja.

Roope onkin käynyt ilolla  hallilla kurvailemassa, ja polttamassa kesäkiloja.

Tiistain Jennan treeneissä Flaksin puomit olivatkin ihan superhienoja. Kepeille hakeutuminen oli treenin haastavin osuus. 

Syksy hiipii. Viikonloppuna vietetään lyhtyjen iltaa kotosalla. Käydään kyllä katsomassa Heiluhäntien uusi halli, joka on vielä JAUn halliakin lähempänä meidän kotia.