Kaikkein tärkeimpiä ovat alimmat askelmat onnistumisten tikapuilla

Syysloman päätösviikonloppuna kävin kisaamassa Ojangossa Fridan kanssa kolme rataa. Ensimmäinen agirata sujui toista vauhdikkaammin erityisesti kontaktien osalta, mutta onnistuin itse ohjaamaan huolimattomasti viime metreillä ja hyllytimme radan. ;) Olin kuitenkin tyytyväinen kohtalaisen vauhdikkaasti sujuneeseen puomiin. Hyppärillä teimme hitaan nollan. Anne Savioja oli tehnyt kivan vauhdikkaan suoria linjoja putkien välissä sisältäneen radan, joka siis on Fridalle ihan kaikista hankalinta osata. Suorat hypyt on vaan niin kovin vaikeita hahmottaa. Oli kuitenkin kiva saada ehjä kokonaisuus. Viimeinen rata oli yliaikanolla. Frida hiipi ja jäi kontaktialueelle puomilla, mutta ei laittanut kriteerin mukaisesti tassuja maahan. Sitten odoteltiin. Ikuisuudelta tuntunut aika. Mutta hei, pidin kriteeristä kiinni! Päädyimme myös Urheiluuruutuun, joten jatkossa harrastamme siis oikeaa urheilua. :P Kts. Urheiluruutu kohta 16.46

Viikolla on ollut melkoista lentoa. Töihin paluu loman jälkeen sujui vaivatta. Mikäs siinä, kun on maailman paras työpari. :) Vapaa-ajalla on kyläilty, tehty työhommia, treenailtu ja valmistauduttu talveen (pihahommia ja nastarenkaat autoon). 

Ollaan käyty treenaamassa Flaksin kanssa Jennan opissa. Keppihaaste meni hienosti! Roopen kanssa on tehty kontakteja ja keppejä, ja jätkä pääsi Fridan tilalle Villen treeneihin. Kovaa meni. Ei tosin aina sinne minne minä olin ajatellut. Koitetaan asentaa vielä sellaisia kääntymis- ja ohjaukseen tulemisominaisuuksia räyhäkkään äänen ja asenteen lisäksi. ;) Räyhäkäs asenne tosin pätee toistaiseksi vasta oman tutun hallin treeneissä. Kisoissa on liian monta ihmeellistä asiaa ja vauhtikin huomattavasti maltillisempaa. Tänään esim. ihmeteltiin sellaisia keltaliivisiä tyyppejä radan varressa, niitä oli putken takanakin. ;) Kivaa oli silti! Perjantaina Tampereelle harjoittelemaan lisää uusia paikkoja. Flaksin kanssa tuli myös tehtyä sutta ja sekundaa. Eka agirata oli melkoista kohellusta alusta alkaen. Toisen agiradan alku tuntui hieman paremmalle. Hyppäri oli paras veto, mutta hieman neiti kaahasi lopussa omiaan, eipä tosin ohjaajan suunnittelema rytmin muutoskaan toteutunut. Niin että hyvin irtos! ;)  Oli kyllä taas tosi kivaa! Isännän polvi vaan alkaa olla jo kunnossa, saas nähdä päästäänkö me tytöt enää yhdessä missään vaiheessa kisaamaan... Hyvä, että isännän polvi on kunnossa, eipä sillä. :)

Ja Fridan kanssa ainakin pääsen kisaamaan. SM-kisoihinkin kesällä. Eilen nimittäin paistoi päivä risukasaan ja saimme sen puuttuneen agilitynollan. Toinenkin oli tarjolla, mutta kartturoin yhden hypyn takaakierroksi vaikka olisi pitänyt mennä vaan suoraan. Frida teki just niin kuin sanottiin.

Syyslomatunnelmia

Viikko on vierähtänyt leppoisissa merkeissä Laukaassa ja Mäntyharjussa. On kerätty sieniä, syöty hyvin, nukuttu pitkään, saunottu, luettu kirjaa, lenkitetty koiria ja höpötelty läheisten kanssa. Kokeilinpa ajaa mönkijälläkin. :D Nyt on kiva olla välillä kotonakin. Vielä viikonlopun ajan ladataan akkuja ennen työhönpaluuta. Omien koiratyttöjen lisäksi lomaseuraan on kuulunut seuraavat nuoret pystykorvaherrat, Nero Laukaassa ja Roope Nurmaalla. Roope tuli mukana treenireissuun Nummisiin.

 Laukaassa keräsimme suppilovahveroita. Syksyinen luonto on kaunis. Osa koirista nautti metsässä samoilusta toisia enemmän. ;)

 Uskaltauduimme karsikkomäntyä ja kalasääsken pesää katsomaan asukkaiden lähdettyä lämpöön.

 Ukkometso ei älynnyt väistää autoa ihan vähällä.

 Mäntyharjussa näimme auringonkin. :D

 Suppilovahverot vaihtuivat kanttarelleihin.

Syyslomalla

Niin se on taas hujahtanut pari viikkoa viimeisimmästä blogipäivityksestä. Arki on mennyt vauhdilla koirien treenien, työnteon ja pihan syystoimien merkeissä. Pihaan on laitettu vähän sipuleita: liljoja, erilaisia tulppaaneja ja keltakoiranhammasta. Muratteja, pelargonioita ja verenpisaroita otettiin sisälle talvehtimaan. Kelloköynnös kuvittelee, että juuri nyt on kesä kukkeimmillaan. ;) Ehkä nekin koetetaan vielä säilöä talven yli. Emäntä on juossut koirien kanssa treeneissä kun isäntä on edelleen juoksukiellossa ja kuntouttaa jumppaamalla polveaan. Olenpa päässyt kokeilemaan yhteistyötä Jyränkin kanssa -kiitos luottamuksesta Martti ja Leena! Vaikka Jyrä hieman ihmeissään taisi ohjaajasta ollakin, teki hän herrasmiehenä hienosti töitä. Meillä oli tosi kivaa!

 Frida ja Jyrä tulevat mukavasti juttuun keskenään. Siksi Frida onkin päässyt seuraneidiksi Jyrän treenireissuille. Yhden kerran leikittiin kumpi pomppaa korkeammalle -leikkiä. Molemmat onnistuu tekemään tasajalkapompun kasvojen korkeuteen. :P

Fridan kanssa olemme päässeet aloittamaan valmennusryhmätreenit Liukan Villen ryhmässä. Viimeksi kävi ilmi, että olen eri surkea valssaaja. ;) Lihaskuntoliikkeitäkin saa tehdä.... No, syksy etenee ja koitetaan kasvattaa kuntoa.

Nyt hengähdetään hetki syysloman merkeissä. Jos löytyisi vaikka suppilovahveroita. :)

Eilen Flaksin kanssa käytiin kisaamassa kahden vitosen ja yhden kympin verran. Päivän ekalla radalla tuli lentokeinu. Sen jälkeen Flaksilla paloikin koko touhuun hihat, mutta onneksi neiti palautui ja teki hienoa pätkää sen jälkeenkin. Kepeille meno oli hyvä! Päivän toinen rata oli meidän päivän paras. Vitosella oltiin kolmansia. Etenemä oli lähellä viittä, ja ilman koiran pysäytystä kesken radan olisimme siihen ehkä yltäneetkin. Flaksi oli medien nopein, yksi maksi meni lujempaa. Tälläkin kertaa ohjaaja tössi koiran radan, mutta koitetaan ottaa opiksi. ;) Flaksia ei todella tarvitse ottaa Fridan tapaan haltuun, päin vastoin pitää yrittää ajoissa kertoa mihin suuntaan saa itsenäisesti kurvailla. Mitä vähemmän on itse lähellä esteitä sen paremmin menee. Päivän viimeisellä radalla saatiin hämmästyttävästi vain yksi vitonen ja oltiin kolmansia, vaikka turhautumistössäyksiä tuli kyllä hieman enemmän. ;)

Kisareissulla

Käytiin Flaksin ja Roopen kanssa eilen Lohjan Kirsujen kisoissa Kirkkonummella. Olikin hyvä kisapäivä! :) Pientä tai isompaa säätöä joka radalla, mutta hyvä fiilis ja jopa yksi merkintä Flaksin kisakirjaan. Itseasiassa ihka ensimmäinen sellainen. LUVA-nolla. :)  Roopen kanssa Roopen elämän toinen virallinen kisastartti. Lähtötilanne (jonka piti olla sitä meidän vahvinta osaamista ;)) epäonnistui, mutta saatiin me hyvää pätkääkin tehtyä. Roope kerkesi olla viikon verran täällä treenailemassa, mutta eilen poika oli palautettava kotiinsa. Fanni aloitti juoksut, ja se oli kyllä nuorelle herralle ihan liikaa. Toisen kerran sitten lisää.

Täällä kisakooste.