Pieni pyrähdys Porvooseen

 

Flaksi kävi kipittämässä kolme kisarataa PORSKin kisoissa ulkokentällä. Nämä jäänevät syksyn viimeisiksi ulkostarteiksi. Keli suosi - sadetta tuli vain muutama pisara kun medit olivat jo valmiita. Lämpötila oli kisaamiseen ihan passeli. Isot onnistumisen tunteet jäivät tänään saamatta, vaikka jokaisella radalla paljon hyvää tekemistä olikin. Iloisimmaksi meidät sai viimeisen hyppärin hienosti onnistunut poikkari. Lähdöt olivat taas haastavia, ekan radan lähtö sujui parhaiten, viimeisen huonoiten. Flaksilla oli tänään vaikeuksia löytää kepeille. Se hieman yllätti - yleensä kepeillemenot ovat Flaksin vahvuus. No, aina ei voi onnistua! Eka radalta tulos 10 (kepit, rima), agiradalta nolla (sij. 3 - Flaksi hukkasi esteet ja ohjaajan kesken radan kun luki Teemun ohjauksen poikkariksi ja kääntyi putkesta väärään suuntaan tyhjyyteen) ja vika radalta 5 (kepit).

Viikolla on käyty töissä, treenailtu, tehty koirien kanssa metsälenkkejä ja bongattu muutama mustatorvisieni lisää!

Nämä kaverukset valitsisivat märällä kelillä lenkkeilyn sijasta unet. Team tuplajarru saa nyt kuitenkin lähteä vähän ulkoilemaan!

Treenihommia

 

Neljän hyllyn suora

 Nyt napsahti eilisen kisoista neljän hyllyn suora. Hyvähän se on palata maan pinnalle, ettei ihan ala leijumaan onnistumisista. ;) Flaksi pudotteli joka radalla rimoja - se vähän säikäytti. Laura/Akupunktiopiste.com kävi tänään Flaksin kroppaa läpi löytämättä mitään erityistä. Ehkä kyseessä oli taas liian kiire ja yritys hypätä liian tiukasti. Flaksi oli tosi kovilla kierroksilla. Yhdelle radalle Flaksi karkasi. Teemu oli hereillä ja palautti neidon lähtöön. Siitä siis yksi hylly. Hyvä Teemu! Hyllyn jälkeen putosi sitten hieman hanskat ohjaajalta, ja radalla sattui kaikenlaista säätöä.

Ekalla agiradalla Flaksi tuli keinulta ilman vapautusta, ja sekin uusittiin. Hyvä Teemu! Taas oltiin tiukkana kriteeristä. Toinen keinu olikin sitten nappi!

Toinen agirata kariutui pysähdykseen. Onneksi oli jo pudonnut rimoja, ettei ollut nolla alla. Ohjaajalla meni meinaan pasmat ihan sekaisin, kun ratatyöntekijä oli yllättäen edessä. Koira hyppäsi kyllä esteen häiriintymättä, vaikka ohjaaja ei voinut juosta ajattelemaansa persjättöä ettei tullut törmäystä.  Sama juttu oli tapahtunut jo hyppärillä. Siksi asia meinasi kyllä ottaa päähän. Rataa saatiin kuitenkin jatkettua. Sattuuhan noita, mutta nyt sattui kyllä kisoissa poikkeuksellisen monta kertaa, eikä pelkästään meidän koirakolle. Onneksi ei kuitenkaan sattunut mitään törmäyksiä ja sitä kautta tapaturmia.

Viimeisellä radalla putosi jo heti eka rima. Lisäksi Flaksi törmäsi keppeihin, ja kuvio uusittiin. Lopuksi vielä juostiin parista hypystä kokonaan ohikin. Kaikenlaista säätöä siis, mutta myös onnistuneita radan vaikeimpia kuvioita! Ei muuta kun kohti uusia kokemuksia.

JGFotoOY oli napannut hauskoja kuvia meidän kaksikosta. Välillä kesken radan naurattaa ihan kaikkia osapuolia! Ja hyvä niin!

Ropsu on täällä!

 Pyörähdimme Nurmaan maisemissa perjantaista lauantaihin ja nappasimme matkaamme Periksen. Tyyppi on kyllä hauskan sopeutuvainen otus - kummassakin huushollissa sopeutuu talon tapoihin. Meillä pitää olla tyttöjen tassun alla ja ruokaakin saa ihan epäsäännöllisesti verrattuna oikeaan kotiin. Silti tänne lähdettiin taas isolla ilolla. Roope tykkää tytöistä ja vaihtelusta.

Lauantaina kävimme aamulenkillä Repoveden maisemissa. Kuvat sain ladattua jotenkin takaperoisesti, ja niitähän piisaa, eli viimeisimpänä viimeisin otos - ja alimpana se, josta lähdettiin liikkeelle. Hienoa oli jälleen. Ja rauhallista. Vaikka yöpyjien autoja oli yllättävän paljon parkissa. 

Ketunlossi oli hieman jännittävä kokemus Ropsulle, mutta tytöt lauttailivat kun vanhat tekijät. Myös riippusillan ylitys huoletti eniten Roopea.

Namijakelussa oli aina ruuhkaa. 

Välillä oli poseeraustaukoja.

Ropsu meidän aamupalamaisemissa. Kivuttiin ja istuttiin syömässä leipiä. Kyllä kelpasi.

Repoveden lenkin jälkeen kävimme vielä parilla sieniretkellä. Lauantaina putsasin ja paistoinkin sitten sieniä pitkälle yöhön. Nyt on pakkasessa kantarelleja, kaapissa kuivattuja tatteja ja lasagnessa orakkaita ja kehnäsieniä.

Kun ajelimme kotiin, pysähdyimme keräämään Mäntsälästä auringonkukkia kotiin. Tuossa ne nyt tuovat aurinkoa maanantaihin. Ja tämän illan metsälenkillä löytyi todellisia sieniaarteita - mustatorvisieniä!

Viikonlopun ohjelmistoon ei tällä kertaa kuulunut kisoja, mutta Flaksi kävi kirmaamassa Vendula Hausnerovan ison kentän treeneissä.

Ja tänään oli vuorossa Jennan ison kentän treenit. Huomenna sitten lihashuoltoa koiralle.