Ropsu on täällä!

 Pyörähdimme Nurmaan maisemissa perjantaista lauantaihin ja nappasimme matkaamme Periksen. Tyyppi on kyllä hauskan sopeutuvainen otus - kummassakin huushollissa sopeutuu talon tapoihin. Meillä pitää olla tyttöjen tassun alla ja ruokaakin saa ihan epäsäännöllisesti verrattuna oikeaan kotiin. Silti tänne lähdettiin taas isolla ilolla. Roope tykkää tytöistä ja vaihtelusta.

Lauantaina kävimme aamulenkillä Repoveden maisemissa. Kuvat sain ladattua jotenkin takaperoisesti, ja niitähän piisaa, eli viimeisimpänä viimeisin otos - ja alimpana se, josta lähdettiin liikkeelle. Hienoa oli jälleen. Ja rauhallista. Vaikka yöpyjien autoja oli yllättävän paljon parkissa. 

Ketunlossi oli hieman jännittävä kokemus Ropsulle, mutta tytöt lauttailivat kun vanhat tekijät. Myös riippusillan ylitys huoletti eniten Roopea.

Namijakelussa oli aina ruuhkaa. 

Välillä oli poseeraustaukoja.

Ropsu meidän aamupalamaisemissa. Kivuttiin ja istuttiin syömässä leipiä. Kyllä kelpasi.

Repoveden lenkin jälkeen kävimme vielä parilla sieniretkellä. Lauantaina putsasin ja paistoinkin sitten sieniä pitkälle yöhön. Nyt on pakkasessa kantarelleja, kaapissa kuivattuja tatteja ja lasagnessa orakkaita ja kehnäsieniä.

Kun ajelimme kotiin, pysähdyimme keräämään Mäntsälästä auringonkukkia kotiin. Tuossa ne nyt tuovat aurinkoa maanantaihin. Ja tämän illan metsälenkillä löytyi todellisia sieniaarteita - mustatorvisieniä!

Viikonlopun ohjelmistoon ei tällä kertaa kuulunut kisoja, mutta Flaksi kävi kirmaamassa Vendula Hausnerovan ison kentän treeneissä.

Ja tänään oli vuorossa Jennan ison kentän treenit. Huomenna sitten lihashuoltoa koiralle.