Viimeistelykisat kisattu

 Halloween tuli taputeltua leivosten muodossa. Töissäkään ei tänä vuonna tehty kuin vähän kuvishommia asian tiimoilta. Viikonloppu vierähti mukavasti kotosalla. Isäntä opiskeli ruotsia ja minä tein vähän kotihommia sisällä ja ulkona äänikirjaa kuunnellen.

Kotihommissa apurina oli Frida-mummeli. Frida oli kannoilla sekä imuroidessa että puutarhahommissa. Frida on kyllä varsinainen puutarhatonttu.

Flaksi nautiskeli sunnuntaiaamujumpan ajan rapsutusten lisäksi uudesta ankasta. Lelupalkinto JANKKin kisoista oli selvästi mieleinen. 

Eilen kisattiin siis viimeiset kisat  Janakkalassa ennen Norjan kisareissua (jos korona sellaisen suo). Ai että miten kivoja vauhtibaanoja Ranskasta tuomaroimaan saapunut Nicolas Renaud ja hieman lähempää paikalle kurvannut Reetta Pirttikoski olivat loihtineet. Renaudin radalla Flaksi paineli pitkäksi ennen ja jälkeen puomin luultuaan, että niin kuului tehdä. Puomin jälkeinen hyvällä itsevarmuudella suoritettu hyppy aiheutti hylkääntymisen.

Reetan radalla kartturin kepeillevienti ei ihan lähtenyt ensi yrittämällä. Mutta mikä keinu ja takaakierrot! 

Se hieno rohkea Reetan hyppärin kepeillevienti ei sitten olekaan videolla. Flaksin hyppärin voittonolla jäi tallentumatta kun sekä kenneltytön kännykkä että livestream kyykkäsivät yhtä aikaa. Rata oli kyllä oikein nappisuoritus!

Strömbergin Sarilta saatiin näin hienoja kuvamuistoja kisoista. Ajoissa on ohjaaja lähtenyt takaakierrosta liikkeelle!

Koko viikonlopun saimme nauttia hyvästä säästä. 

Perjantaina kävimme Fridan kanssa "mökkeilemässä" tuolla metsätontin puolella. 

Viikkoon on mahtunut enemmänkin agilitya ja ohjaajan kropanhuoltoa. Alkavalla viikolla on vuorossa Flaksin kroppa. 

Akatemian syyskauden viimeissä treeneissä oli nollarataharjoitus. Meidän kaksikko ahkeroi ketylle karkkia taituroimalla radan nollana toisella vedolla. 

Jennan ja Sannin kanssa on luotu talvikaudelle treenitavoitteet. Flaksin taidot alkavat olla jo melko hyvät, mutta ainahan sitä löytyy osa-alueita, joita vielä tuunailla paremmaksi ja vahvemmaksi. 

Työstetään ainakin seuraavia:

PUOMI: erilaiset poistumiset edelleen, erityisesti sivuhyppy, putki - puomi -erottelu

KEINU: ohijuoksu ilman rytmitystä

HYPYT: takaakierron vahvistus edelleen, takaakiertoserpentiinit (väliin inni, että erottelut säilyy), kovavauhtiset innit, myös puomin jälkeen

PUTKET: vedot (poikkarityyppiset), umpikulmaan survonnat, putkeen viistotyöntö voimakkaan liikehäiriön kanssa, putkesta takaakiertoon/ saksalaiseen, sanalliset vihjeet putken jälkeen

LÄHTÖ ja treenien rentous kisavireeseen. Siinähän sitä on taas mitä puuhastella.

Loppuun vielä treenivideota sekä Sannin että Jennan treeneistä.

Syysloma - oli ja meni!

 Syyslomaviikko meni nopeasti. Aloitimme lomailun kotosalla - agilitya, ystävän vierailua, puunkaatoa (kiitos iskä ja äiti!), nopeasti hujahtaneita päiviä. Keskiviikkona ajelimme Laukaaseen mökkeilemään. Melko koleasta säästä ja vesisateesta huolimatta päivät hiljaisuudessa tekivät hyvää. Sieniä kerättiin tällä kertaa maltillisesti. Nyt on suppilovahveropiirasta, -keittoa ja -lasagnea täksi viikoksi. 

Neroa ja Afoakin käytiin moikkaamassa. Siinä on kyllä hauska kaksikko!

Laukaassa oli maassa valkoista ja etelässä näimme hieman aurinkoakin tiistaina. Sangen vaihtelevat lomasäät siis.

Loman lopettajaisia vietettiin kisojen merkeissä Liedossa.  Eikä missä tahansa kisoissa, vaan ATT:n hyvän mielen kisoissa. Aamunaurut ja kivat ja vauhdikkaat radat tarjoili Jessi Landen. Naurut siksi, että tuomarin autoon oli kotipihassa livahtanut perheen kissa - oli ollut aikamoinen säikähdys havaita asia kesken ajomatkan Turun motarilla (onneksi ei sattunut mitään!). Jessi on varmasti ensimmäinen ja ainoa kissan kanssa agilitya tuomaroimaan lähtenyt henkilö! Seikkailija-Bruno palasi hyvissä voimissa elävänä legendana kotiin.

Ketyn epäilevästä asenteesta ja kommentoinnista huolimatta Flaksi näytti, että kierroksista viis, lähdöt voi hoitaa kohtuullisen hyvin! Neito teki muutenkin hienosti hommia. Niin ohjaajakin @flaksimus - eka radalla paketti pysyi hyvin kasassa koko ajan , tokallakin kokolailla ja vasta viimeisellä radalla rohkeasti kokeiltu takaaleikkaus (ei se siitä ) sotki koko paketin. 0, hyl, hyl. Reppuun jäi paljon onnistuneita asioita, harjoiteltavaa, kivoja kohtaamisia, merkintä kisakirjaan ja kolme hienoa kommenttiraitaa sisältävää videota. Nyt on taas se 300 rankingpistettä kasassa toukokuun loppuun saakka.

Ensimmäiseltä varasijalta maajoukkueeseen

 Toisen epäonni on toisen onni. Yhden koirakon jouduttua valitettavasti perumaan osallistumisensa Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin Norjassa nousivat Flaksi ja Teemu ensimmäiseltä varasijalta maajoukkueeseen. Team Flaksi valmistelee siis ensimmäistä ulkomaankisareissuaan. Huisin jännää!

Eilen tiimi rokkasi Stefanie Semkatin treeneissä. Kivaa oli! Upeita keinuja ja hienoja onnistumisia vaikeilla S-linjoilla. 

Ei aina onnistu

 Ei ees joka kerta. Tänään on sellainen ei se siitä -päivä. Mutta kai niitäkin pitää välillä olla. Yhdistys sponssaa meille kaikille ilmaiset kisapaidat. Ihan kiva. En vaan onnistu millään tilaamaan niitä paitoja. Vaikka kuinka tavaan ohjetta ja yritän toimia sen mukaan, en vaan onnistu. Pikku juttu. Mutta kyllä ottaa päähän. Lisäksi raivostuttaa aina vaan kipeä varvas, jonka takia lenkkeily on tuskallista. Sain sentään vihdoin tilattua lääkäriajan torstaille. Senkin toki vasta, kun olin saanut tälle päivälle akuuttiajan työterveyteen saatuani jalkapallon aikalailla täysiä takaraivoon. En ole varma kumpi jomottaa pahemmin, jalka vai pää. Tänään jäi tekemättä tälle päivälle suunnittelemani asiat. Enkä päässyt ketyilemään illan valkkutreeneihin. Mutta onhan se päivä huomennakin. Ja pieniä murheita nuokin isommassa mittakaavassa. Toinpahan nyt kerrankin esiin sen, että ei täälläkään aina ole ilo ylimmillään. Paitsi Frida-mummolla, jonka mielestä on aivan parasta, kun olen maannut sohvalla ja samalla nakkaillut palloa Fridalle. Mitäpä muuta sitä pieni parson tarvitseekaan! Paitsi ruokaa. Mitä enemmän ja useammin, sen parempi.

Viikonloppuna oli lauantaikoulupäivä, Se meni oikein mukavasti, eikä onneksi satanut, kun olimme koko päivän ulkosalla. Illalla kävin vielä moikkaamassa Marjoa Porvoossa. Siellä oli kaunista. 

Sunnuntain ohjelmistoon kuului neljä starttia HAUn kisoissa. Ne olivat (myös) eisesiitä -agilitya. Flaksi kävi superkierroksilla lähdöissä. Radat pitivät sisällään paljon onnistuneita juttuja, mutta yllättäviä taidon notkahduksia tilanteissa, joiden ajattelimme kyllä hoituvan kisavireessäkin. Treeneissä kun kulkee niin hienosti. No, tällä kertaa osaaminen ei kaikilta osin kantanut ihan kisaradoille saakka, mutta eipä se mitään. Lähtökäytökseen on nyt otettava kurinpalautus, eli lisää hyllyjä on varmasti luvassa kun on pakko palauttaa itsensä vapauttava Flaksi lähtöön tai poistua paikalta ilman ratasuoritusta. Suunnitelmissa on myös pieni kisatauko. Perjantaina on edessä vielä pari starttia tuossa Heilujen hallilla Mattilassa, eli melkein naapurissa. 

Treeneissä on jatkettu haasteiden selättämistä. 

Jospa ne syyssynkistelyt olisi tällä kertaa tässä. Pistetään loppuun parit pirteät juurekset! Ihan varmasti "mullassa muhii aarre" - ei muuta kun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

JAUn medikisaavien seuramestarit 2021 Teemu ja Flaksi

 

Tänään kisattiin viimeiset vuoden tärkeimmistä kisoista, JAUn @jarvenpaanagilityurheilijat seuramestaruudet! Meiltä kisasivat @flaksimus Teemu ja Flaksi medikisaavissa ja kety Fridan ja Roopen kanssa minisennuissa. Kaikilla oli huisin hauskaa! Peris-parka ei päässyt puhtaasti maaliin ohjaajan toilailuista johtuen, Frida-mummukka kipitti ilman rimoja sennukisan kakkoseksi ja Flaksi nappasi seuramestaruuden (vaikkakin varasti kyllä radalle....)! Lisäksi Teemu äänestettiin vuoden seurakaveriksi. Hyvä meidän joukkue! Lämmin kiitos kaikki ihanat seurakamut, mikäs sitä on harrastaessa parhaassa seurassa!

Olin niin hämmästynyt Fridan kakkossijasta, etten ymmärtänyt mennä palkintojenjakoon paikalle vaan puputin vaan tyytyväisenä pihalla salaattia. Frida sai kuitenkin rottansa ja ohjaaja suklaansa. Roope palautui kotiinsa Nurmaalle. Vaihdoimme koiran kassilliseen valmiiksi pakastettuja puolukoita ja Rahulan rehun koiranherkkuja. Lämmin kiitos äiskä ja iskä!

Syksyn väreistä on nautittu kotipihassa ja Ojangon kisareissulla. Sieltä tuli eilen vain kokemusta Flaksille kolmen hyllyn ja yhden keppivitosen verran. Flaksi-possu varasti kerran radalle ja siitä hieman hämmentyneenä ohitti renkaan, yhdellä radalla olisi tarvittu enemmän jarrua ettei väärä putki olisi kutsunut ja yhdellä ohjaaja sortui yliohjaamiseen. Vitonen tuli siitä, että Flaksi ei yllättäen pujotellutkaan keppejä loppuun saakka. Mutta yksikään rima ei tippunut Ojangossa ja monta hyvää kuviota oli radoilla.

Agilityn lisäksi on tehty tärkeitä vartiointihommia ja omenapiirakanpopsintaa.

Eihän nuo videot nyt suoritusjärjetykseen osuneet. Mutta siinä ne on.  SM-nollat ensi elokuulle on kaikesta huolimatta jo kasassa, mutta rankingin 300 pisteestä puuttuu vähäsen. Pisteitä on nyt 299,94 - aina pitää olla jotain tavoitteita. ;) Vaikka meidän pitikin juuri opetella sitä ilman tulostavoitetta kisaamista. 

Pistetään vielä parit treenivideot. Nyt on tehty kepeille ultimatehäiriöitä. Ja treenattu isojen tyttöjen juttuja valkuissa. 

Tämän viikon ihmetyksen esittelee seuraava video. Mitähän jännää ensi viikko tuo tullessaan?