Se oli sitten siinä

 Loma meinaan. Näillä lomaviikoilla ja erityisesti niitä edeltäneillä sairaslomaviikoillakin ei vissiin parane valittaa loman loppumista. Joten ei muuta kun naama virneeseen, kello soimaan ja tikkana arkeen. Loman saldo: Lapin reissu, paljon kotoilua, vähän kyläilyä, agilitya ei se siitä -pikkuvikoja sisältävillä hyvillä radoilla (joitakin nolliakin plakkariin), ei yhtään sankoa mustikkaa pakkaseen, ei yhtään sienireissua, 20 kg mansikkaa pakkasessa, paljuilua, paljon äänikirjoja, vähän luettuja kirjoja, öitä parvekkeella, hitaita aamuja, aamujumppaa, pihahommia. Ei muuta kun villasukkia ja kynttilöitä ja otsalamppua kaivelemaan sitten. Koirat varmasti huokaisevat helpotuksesta, kun saavat nukkua päivät ihan rauhassa.

Flaksin kroppa kestää hienosti rasitusta. Torstain fyssarireissulla havaittiin vaan normaaleja pikku jumeja, jotka Patricia sai auottua. Maanantaina Flaksi kävi nimittäin treenaamassa tiukan kisaviikonlopun päälle. Kisaradoilla tippuneet rimat eivät siis johdu kropasta, vaan ennemminkin ohjaukseen sähäkästi reagoimisesta, liiasta kiireestä ja liian optimistisen tiukoista kurveista. 

Tänään HAUn kisoista pari hyllyä ja yksi taisteluvoittonolla.

Vielä kerkeää muutamat kisat kipittämään ennen elokuun lopun Turun SM-kisoja.