Kiltin pienen seurakoiran sisällä tulta ja tappuraa?

Olemme kotona koirien leikkimistä seuratessamme puhuneet usein, että Flaksi on kyllä hauska leikkikaveri tosissaan leikissä otteleville parsoneille, joista lähtee leikkiessäänkin paha ääni. Flaksi pitää rauhassa lelun toisesta päästä kiinni ja välillä näyttää, niin kuin se nauraisi partaansa tai vähintäänkin hymyilisi ilkikurisesti tosikoille. Joskus Flaksia saa raahata lelun perässä ja  joskus Flaksi itse toimii parsonien taksina. Flaksista lähtee harvoin leikissä ääniä, ja tänään taisin nähdä ensimmäistä kertaa jotakin tapporavistusten tapaista.

Fanni on toiminut pääsääntöisenä Flaksin leikittäjänä, kun Frida on nukkunut viime viikonlopun rankkojen treenien rasituksia pois.

Eilen ajelimme Mäntyharjuun Roopea ja vanhempiani tapaamaan. Flaksilla ja Roopella oli taas ihan huiput leikit. Meidän kaksi pystykorvaa. ;)

Roopekin innostui keppileikistä niin, että pärisi oikein huolella. Jätkä on aika arka muiden koirien kohtaaja, mutta meidän akkalauma ei poikaa pelota. Ei vaikka Fanni varmasti välillä toivoisi Roopen häntä enemmänkin pelkäävän. Flaksi ei pitänyt juurikaan ääntä edes Roopen kanssa telmiessään, ja antoi Roopelle kepin suosiolla siinä vaiheessa, kun jätkä alkoi olla tosissaan.

Siksi olikin  aika yllättävää, että lenkin jälkeen Flaksi meinasi ottaa yhteen Fridan kanssa. Frida hermostui Flaksiin ja tällä kertaa Flaksi ei väistynytkään, vaan meinasi antaa Fridalle takaisin samalla mitalla. Nappasin haltuun Fridan ja Teemu otti Flaksin siinä vaiheessa, kun tilanne meinasi yltyä oikeaksi tappeluksi. Roope-parka pyöri hädissään jaloissani. Olin juuri hetkeä aiemmin kehunut, kuinka ihanaa ja huoletonta Flaksin kanssa on, se kun ei vastaa kenenkään uhitteluihin ja tulee toimeen kaikkien kanssa. Ikä, lähestyvät juoksut, väsymys, tilanne  -syitähän voi hakea monesta. Saa nähdä alkaako kiltin seurakoiran sisäinen tuli ja tappura tulemaan esiin jatkossa enemmänkin. Toivottavasti tilanne jatkuisi yhtä lungina kun tähänkin asti. :)

Eilen illalla kävimme äitini kanssa Mikkelin teatterissa katsomassa Jos helmiä kyyneleet ois. Sanoittajataituri Helena Eeva oli minulle aiemmin tuntematon kuuluisuus. Oli hienoa nähdä hyvin toteutettu näytelmä hänen koskettavasta elämäntarinastaan. Tuuli Anikari teki vaikutuksen näyttelijän ja laulajan taidoillaan!

Tänään ohjelmassa oli Flaksin esteopetuksen alkeet -kurssi. Ihan mahtava juttu, Flaksi ei roikkunut kertaakaan Teemun puntissa kiinni. Hyppysuoraa tehtiin tarjoamisen kautta, ja se meni tekemiseen hyvin keskittyen ja hienosti. Mahtava otus! Hiljaa hyvää tulee. Flaksin Nixi-sisko on todella hieno taituri tuossa hommassa jo tässä vaiheessa. Oli mukava nähdä Nixinkin iloista tekemistä. Muuten päivää on vietetty Finlandia-hiihtoon valmistautuen, kuka missäkin roolissa. ;)