Treeniä, treeniä,vielä lisää treeniä

Tällä viikolla on töiden ohella keskitytty agilitytreeneihin. Maanantaina pääsin vihdoin Fannin kanssa juoksujen päätteeksi oikein koiran kanssa JAU:n treeneihin. Anna-Maria oli laittanut melkoisen kimurantin radan, joka rataantutustumisessa tuntui paikotellen todella haastavalta. Kivoja uusia ideoita ohjauksiin kuitenkin löytyi. Fanni oli ihan super. Pysyi paikalla lähdössä, tuli hienosti ohjauksiin ja liikkui vauhdilla. Minäkin koitin tikata eteenpäin sen minkä koivistani pääsin. Sain kehuja hyvästä liikkeestä. Aika hyvin ylipainoiselle polvivammaiselle. ;) Kotiläksyjäkin saatiin, toisaalta ohjaajan käteen tulemisen vahvistaminen kovan vauhdin jälkeisissä käännöspaikoissa, mutta toisaalta myös itsenäisesti esteelle irtoamista tulisi edelleen harjoitella.

Fannin treenejä ennen Roope ja Flaksi pääsivät treenailemaan eteenpäin juoksemista, ohjaajan liikkeeseen reagoimista ja sen sellaista. Roopen käännöstreenit aloitettiin myös. ;) Tiistaina sama homma toistettiin ennen Fridan treenejä. Teemu ja Frida treenaavat Rannikon Timon viikkotreeniryhmässä. Haastetta riitti myös siinä treenissä, ja on tunnustettava, että olin hieman vahingoniloinen kun Teemu ei millään meinannut keritä ohjauksiin ajoissa Fridan kanssa. Useinhan Teemu liikkuu itse niin lujaa, että koira tuntuu hitaalta. Timo sanoikin, että on eri asia vain suorittaa rataa koiran kanssa, ja laittaa koira suorittamaan rataa optimaalisilla linjoilla ja mahdollisimman vauhdikkaasti. ;) Ihan mukavaa saada myös meille uuden kouluttajan mietteitä koirakon kehityksen tueksi.

Keskiviikkona jäi hallille meneminen väliin, kun kävimme pyörähtämässä tulevaa kotiamme katsomassa. Koirat saivat kuitenkin jokainen jumppatuokion kotosalla ja lenkilläkin toki käytiin. Flaksin ja Fridan kanssa jumppaaminen on helppoa, kun molemmat tarjoavat erilaisia toimintoja erilaisiin tilanteisiin. Fanni ei tarjoa mitään muuta kun haukkumista, ja kaikki pitää tehdä houkuttelemalla. Sitä saa mitä tilaa, noin niin kuin koirankoulutusmielessä. Roope ei osaa vielä kunnolla tarjota toimintaa, vaikka sitä olen senkin kanssa koettanut harjoitella. Ihan pienenä pentuna olisi pitänyt ymmärtää treenata vielä enemmän, mutta onneksi poika on nopea oppimaan.

Torstaina Flaksi pääsi JAU:n pentutreeneihin Heinin oppiin. Treeneissä neiti oli mennyt kovasti putkeen, ihan jokaisen putkeen joka hallista vaan löytyi, täysin itsenäisesti. Toinen bravuuri on kiertää siivekkeitä, vaikkapa kasassa olevia siivekkeitä, ihan vaan itsenäisesti. Mutta mitäpä tapahtuu kun harjoitukseen lisätään ohjaajan liike. No, sitä Flaksi ei vielä tässä vaiheessa kestä. Kun Teemu lähtee liikkumaan mukaan, Flaksi napsahtaa käteen tai jalkaan kiinni ja pysäyttää ohjaajan liikkeen. Turhautumista tilanteeseen, jossa ei oikein ymmärrä mitä tapahtuu. Tätä on siis harjoiteltava pienissä osissa ja rauhassa lisää. Pitää myös muistaa miettiä sitä itsenäisen tekemisen ja ohjaajan liikkeeseen totuttelemisen tasapainoa treeneissä. Flaksille kahden takaakierron tekeminen peräkanaa on vielä tässä vaiheessa liikaa, yhden kierron kanssa harjoitellaan ohjaajan liikkeeseen tottumista.  Heini oli tuonut esiin myös lelusta luopumisen harjoittelun (namista luopumisen tapaan) keinona näihin tilanteisiin ratkaisun hakemisessa.

Torstai-iltana ajoimme vielä Fridan ja Roopen kanssa Hyvinkäälle. Molemmat tekivät hyppytekniikat ja juoksivat lankkua. Tällä hetkellä Roopen juoksurytmi näyttää aika lupaavalle juoksukontaktien suhteen. Ihan samaa ei voi sanoa Fridan askelluksesta, vaikka hienoja osumia jo hieman nostetulle lankulle on saatukin.

Perjantaina vanhempani hakivat ystävällisesti Roopen takaisin kotiin aktiivilomaltaan. Me puolestaan kävimme Masalassa Niinun uudella hallilla Flaksin agilityn valmistavat taidot -kurssilla. Nixi ja Flaksi kohtasivat lämmittely- ja jäähdyttelylenkkien aikana ja treenasivat samassa ryhmässä. Taitavat ipanat! Eilen tehtiin ensin tasapainotyynyllä etutassujen varassa tasapainoilua. Flaksi osaa tuon hienosti nameista luopumisen avulla (nenän edessä kädessä herkkuja, jolloin Flaksi tietää, että pitää odottaa). Flaksi reagoi jonkin verran kosketteluun ja ihmisten lähestymisyrityksiin. Tuossa on hyvä harjoitella sitäkin, avustaja käy silittelemässä, taputtelemassa, ja lopulta lisäämässä kädellä painoa kylkiin, jolloin koiran on pidettävä tasapaino myös tuossa tilanteessa.

Välipalana teimme häkkiinmenon harjoittelua eri kulmista. Se on Flaksin suosikkiharjoitus. Häkin ovi etsitään, vaikka häkki olisi miten päin. Häkissä myös pysytään hienosti, joten ovea voi aika luottavaisesti pitää aukikin.

Irtoamis- ja jarrutusharjoituksissa Flaksi kävi ensin taas Teemun jalkaan kiinni. Lelu ei siis voi olla paikallaan valmiina, vaan tässä vaiheessa sen pitää lentää Flaksin nenän edessä. Hienosti Flaksi kuitenkin jarrutti toisessa treenissä ohjaajan luo, vaikka lelu oli eteenpäin lentänytkin. Ohjaajan kädestä irtosi toinen lelu leikittäväksi.

Seuraavaksi harjoiteltiin peruuttamista kohteelle. Takajalat pitäisi siis peruuttaa esim. tasapainotyynyn päälle. Tässä riittää meillä vielä harjoittelemista. Flaksi ei oikein osaa tarjota toimintaa, eikä ohjaaja palkata oikeasta asiasta. Ensi kerralla on kuitenkin osattava peruuttaa kohteelle ja pysyä siellä, joten nyt on aika harjoitella lisää. Toisena kotiläksynä on häkkiimenoon maahanmenon lisääminen. Treeniä lisää siis!