sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Never ever give up

Eipä anneta periksi, ei. Lucinda Rileyn Myrskyn sisar -kirjasta löytyi seuraava ajatus: "Heikkouden hetkellä löydät suurimman vahvuutesi." Meidän taloudessa se taitaa olla useammallakin kova pää. 😅 Vaikka harrastusrintamalla pettymykset ovatkin jo peruskauraa, olemme vaan tahkonneet eteenpäin. Onnistumisen iloa on koitettu saada pienistä onnistuneista asioista ja erityistä iloa on tuottanut kunnossa oleva koira. Sekään kun ei ole itsestäänselvyys. Ja tilanne voi valitettavasti muuttuakin silmänräpäyksessä. Ja kun vaan jaksaa tahkota, niin aina joskus se päivä paistaa risukasaankin. Esimerkiksi tiistaina sateisella Tampereella.

TAMSKin kisoista Flaksi pokkasi kaksi nollavoittoa. Ensimmäisellä radalla neljä sekuntia muita nopeammalla ajalla. Toisella voitokkaalla radalla aikaero oli pienempi, vain pari sekuntia. Salme Mujusen radat olivat helpohkoja, mutta niilläkin pitää onnistua tekemään nappisuoritus voittaakseen. Hyvällehän se tuplavoitto maistuu! ✌

Eka agirata

Toka hyppyrata



Tämä onkin ollut sangen touhukas lomaviikko. Maanantaina kävin kyläilemässä lapsuudenystävä-Katjan perheen ja australianpaimenkoirien Ruskan ja Taikan luona. Tiistaina hain vauhtia autohuollosta Hyvinkäältä ja illalla kurvasimme Tampereelle. Laukaaseen saavuimme tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Sateista keskiviikkoa vietimme mökillä saunoen. Frida pääsi ensimmäistä kertaa tänä kesänä kunnolla uimaan, oi sitä onnea! Me ihmisetkin heitimme vasta talviturkit. Nero-pystykorva sai taas tytöiltä pientä koulutusta.











Keskiviikon ja torstain välisenä iltayönä kiipeilimme Soilen kanssa Saraakalliolla kalliomaalauksia katsomassa.

















Torstaina kurvasimme aamusta Nurmaalle, jossa pakkasimme lastillisen puita peräkärryyn. Illalla kävimme äidin kanssa Koirakiven kesäteatterissa Topi Sorsakoskea katsomassa. Näytelmä paljasti yleissivistyksessämme Topi Sorsakosken kokoisen aukon, joka on sittemmin kyseisestä muusikosta lisää lukemalla korjattu. Koirakiven nuorisoseura on jo 100 -vuotias. Nuorisoseurantalolla oli mukavaa katseltavaa. Matkalta mukaan tarttui ihana taidelasiteos.










Torstain ja perjantain välisenä yönä purimme puulastia kotona.

Perjantaina valmistauduttiin vieraiden tuloon ja viikonloppuna on kestitty ja retkeilty Outin perheen kanssa. Nyt on nähty Vallisaari. Saarireissulla koiran virkaa hoiti Nooran Ringo.
















































 Vallisaaresta aallonmurtajaa pitkin Kuninkaansaareen kävellessämme löysimme pullopostia.



Ringo pärjäsi hienosti kylässä Flaksin luona. Otettiinpa muutamat juoksurallitkin! Tänään lenkkeilimme vielä yhdessä Lemmenlaakson maisemissa ja pyörähdimme Halkiassa entistä putousta ihmettelemässä.
















Olipas hyvin käytetty ja touhukas lomaviikko. Kiitos kaikille viikkoomme liittyneille seurasta ja kaikesta! Nyt huilataan pari päivää ja sitten alkaa isännän pyöräretki.


Pikku-Peris eli Roope täyttää tänään jo 6 vuotta. Poika viettää synttäreitään kotonaan Nurmaalla. Onnenrapsutuksia! Kuvat muistoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti