Museokortin viuhuntaa

Nyt on rentouduttu ja nautittu. Agilitytreenit ovat jääneet minimiin, kun on ollut kaikenlaista muuta mukavaa ohjelmaa.  Viikko sitten maanantaina museokortti viuhui Tarvaspäässä, Gallen-Kallela museossa Espoossa. Hieno ja mielenkiintoinen, vierailemisen arvoinen kohde!

Viime tiistaina Viivi lapsineen kävi meillä kylässä. Flaksi pääsi tutustumaan Viivin kasvattiin villänder Nikkeen. Nikke oli tervetullut pihaamme. 😍

Kuvat: Viivi Snellman

Teemu leipoi vieraille herkkuja pöytään. Onni on leipova mies! Tällä kertaa herkut päätyivät onneksi ihan tarjottavaksi asti. Viimeksihän kävi niin, että Outin perheelle tarkoitetun parvekkeen matalalla lasipöydällä jäähtymässä olleen raparperijuustokakun pisti poskeensa Flaksi. 😬Siitä seurasikin melkoisen huono olo ja valkoisia vaahto-oksennuksia raparperinpalojen kera. 🙈

Keskiviikkona Antti saapui meille ja torstaina miehet starttasivat perinteisen pyöräretkensä. Pyöräretken kuulumisia voit lukea Enonpeesissä -blogista.

Isännän pyöräretkeillessä me tytöt ollaan surtu kotosalla. Tai sitten ei. Torstaina kävimme Flaksin ja Jyrän kanssa treenailemassa kontakteja ja viikkorataa hallilla.

Frida vietti 11-vuotissyntymäpäivää tehden kaikkea höpsöä. Se onkin nykyään Fridan erikoisalaa. Altaasta on kiva kiskoa lumpeenpalasia. Sinne on hauska upottaa käpyä ja pärskiä vettä. Sisälle ei ole pakko tulla, jos "ei kuule", kun kutsutaan. Voi vaikka rauhassa jatkaa hengailua jossakin puutarhatuolissa.

Torstai-iltana kävin Keravalla Sinkka-museossa katsomassa Orno-valaisinnäyttelyä.

Perjantaina puolestaan olimme Lauran kanssa Hyvinkään taidemuseossa. Tykkäsin kovasti Yrjö Saarisen Värinäkyjä -näyttelystä. 

Hilpasinpa kierroksen Suomen rautatiemuseossakin.

Lauantai-aamuna jurnutimme tyhjän peräkärryn kanssa Nurmaalle, josta eilen illalla palasimme peräkärry koivua pullollaan. Siinä välissä kerkesin äidin kanssa Kouvolan Poikilo-museoihin ja Mäntyharjun museoon sekä lenkeille koirien kanssa. Tuli vähän luettuakin. Ei ollut museokortti turha ostos ei! Poikilo-museon Sirkka-Liisa Lonkan näyttelystä pidin. Mukavasti tuli taiteilijan Perun vuodet esiin teoksiin kätkeytyneistä eläimistä. Myytinmurtajia ja matkantekijöitä -näyttely toi hyvän näkökulman historiaan ja maahanmuuttoon. 

Mäntyharju ennen ja nyt -näyttelyssä oli valokuvia pitäjän raitilta eri aikakausilta. Ja navetassa Nina Ternon taidetta.

Tänään jatketaan suremista kotisilla Tanjan kanssa. 😉 Palju lämpiää.