keskiviikko 24. heinäkuuta 2019

Elä kuin viimeistä kesäpäivää

Sen mukaan on taas touhuiltu. Viikko sitten tiistaina treenasimme Jyrän ja Flaksin kanssa kolmestaan. Jyrän kanssa saimme paketin niin hyvään kuosiin, ettei kertailuja ennen tämän viikon lauantain kisoja enää tarvittu. 😉Eli lauantaina helteisessä Mikkelissä tehdään parhaamme! Flaksi on käynyt hallilla muutaman kerran sen jälkeenkin, mattotreenit puomilla sujuvat hyvin - kokonainen puomikin onnistuu ihan alimmaisen piennan osumilla. Hyvä Flaksi! Kiva oli huomata myös, että vaikka Flaksi hieman ihmetellen suhtautuikin viikon takaiseen tiistaiseen vauvavieraaseen, oli toukkaan suhtautuminen ystävällisen uteliasta. Tuplahyvä Flaksi!


Viikko sitten keskiviikkona ajelimme Nurmaalle. Kiitos iskälle koiranhoidosta! Pääsimme äidin kanssa sukuloimaan, Salmelaan ja Eppujen keikalle. Oikein mukava kesäpäivä! Salmelan näyttelyissä on aina mukavaa vierailla. Toinen toistaan hienompia taideteoksia oli jälleen esillä. Ja Eput, jotain on äijät oikein osanneet tehdä, kun kahdeksankymmentäluvun musiikilla voi keikkailla edelleen. Viihdyttävä konserttikokemus.














Torstaiaamuna seitsemän aikaan starttasimme koirien kanssa matkan kohti Alajärveä pyöräretkeläisiä vastaan. Menomatkan jännittävin hetki koettiin jo alkumatkasta, kun Hietaniementien varressa puskasta tielle auton eteen hyppäsi kurki. Harmi, etten tajunnut napata kuvaa tapauksesta. Hyvin päästiin perille, ja kerkesinpä pissittää koirat ja käymään Nelimarkka-museossakin ennen kuin pyöräretkeläiset kerkesivät maisemiin. Sitten parkkeerasimme ABC:n pihaan, jonne retkeläiset kurvasivatkin jopa odotettua nopeammin. Kävimme kahvilla, nostimme pyörät Caddyn katolle ja lähdimme kohti Laukaan Äijälää ja mökkiä. Alkumatkasta satasen rajoituksen kohdalla suoralla katsoin, että mitäs tuolla nyt möngertää tielle. No sehän oli joutsenperhe, kolme poikasta keskellä ja aikuiset edessä ja perässä. Onneksi pääsivät turvallisesti tien yli, emmekä joutuneet todistamaan mitään kamalaa verilöylyä. Tästäkään ei tietenkään ole kuvatodisteita.




Mökillä tuli vietettyä mukavia kesäpäiviä. Fridan lisäksi saimme Flaksinkin uimaan. Vesi ei kyllä ollut erityisen lämmintä, mutta olihan se virkistävää.



 Jottei mökkeily olisi mennyt ihan makoiluksi, kävimme Teemun ja Helenan kanssa Äänekosken taidemuseossa.






 Toivo Parantaisen kokoelmassa oli hienoja töitä.


















Lauantaina kävimme Ruokkeella Niilo-kummipoikaa moikkaamassa. Teinit olivat Flaksista vauvoja epäilyttävämpiä. 😉Matkalla ihastelimme anopin kukkia ja nappasimme Soilen mukaan mökille. Sunnuntaina vierailimme Saarijärvellä Kauppilassa. Sangen puuhakas reissu siis.










Kotona meitä odotti sunnuntai-iltana muutama nuukahtanut kasvi, jotka saatiin onneksi virvoteltua. Yhden lobelian olin kastellut hengiltä. Aika pienillä menetyksillä siis selvittiin. 



 Maanantaina hengailtiin kotona. Tiistaina jo aktivoiduttiin ja vietettiin Helsinki-päivää. Ensimmäinen vierailukohde oli Kansallismuseo ja perusnäyttelyjen lisäksi erityisesti valokuvaaja Nick Brandtin näyttely.













 Lounasta söimme kehutussa ja parjatussa Brondassa. Meille toimi!


 Toisena kohteena oli Sinebrychoffin taidemuseo. Se oli vaikuttava kokemus!


















 Tänään kävimme Kirkkonummella Hvitträskin maisemissa. Kylläpä olivat arkkitehdit luoneet komean kodin ja työtilat perheilleen.


























 Paluumatkalla pyörähdimme Glimssin talomuseossa Espoossa. Hienoa, että jotain vanhaa on vaalittu uuden keskellä.








 Päivään on sisältynyt myös lukemista, löhöilyä ja työleirin töitä. Terassinöljyämisprosessi eteni jälleen. Nyt on käytetty 40 litraa öljyä. Lisää on haettava. Teemu on kastellut kukkia jo pari tuntia. Se on todella tarpeen näillä helteillä. Mutta ei valiteta. Kohta on taas kylmää. Ilmeisesti jo ensi viikolla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti