Tänään ei kello tikitä. Toukokuun hektisyys on takanapäin. Samoin kulunut lukuvuosi. Paljon oli touhua ja tohinaa, joka eilen kevätjuhlien myötä pysähtyi kun seinään. Perinteisesti pieni kesäflunssa koettaa tässä kohtaa nujertaa, mutta koitamme taistella vastaan. Fiilis on hieman väsähtänyt, mutta hyvä - onnellinen ja kiitollinen. Tarkoituksena on ensimmäisellä lomaviikolla hengitellä, lukea, löhöillä ja liikkua rauhalliseen tahtiin.
Viimeisen kahden toukokuun viikon aikana kerkesimme kaiken muun ohessa toki puuhailemaan koirien kanssa. Flaksi kävi Jennan treeneissä Akatemialla. Tuolla ensimmäisellä pätkällä kepit jäävät kesken, tällä toisella pätkällä näkyy kuitenkin, kuinka hienosti Flaksi osaa jäädä itsenäisesti tekemään keppejä vaikka ohjaaja valmistautuu jo puomin jälkeiseen viistohyppyyn. Niin hienoa! Vaikka rehellisyyden nimissä on sanottava, että treenien fyysinen ympäristö kaipasi mielestäni siistimistä ja päivitystä, on Jennan treeneissä Vantaalla aina aivan todella mukavaa käydä. Kiireisen tiistain kruunauksia nuo treenit.
Joka toukokuu innostumme myös ilmoittautumaan RimAn iltakisoihin Riihimäelle. Niin tänäkin vuonna. Joka toukokuu myös manaamme tuota valintaa, koska hauskuudesta huolimatta ilta tuntuu aina rankalle työpäivän päätteeksi. Flaksi tarjoili RimAn kisoissa paluun maanpinnalle lähtöjen onnistumisen suhteen. Neito ei malttanut lainkaan ja kierrokset kohosivat kaakkoon. Keskimmäiselle radalle eivät päässeet lainkaan, koska Flaksi vain karjui Teemulle, ja minä pyysin tuomaan neidon lähdöstä pois, kun ei kerran ollut aikomustakaan tehdä lähtöasentoa. Ei ole helppoa ei. Hetkellinen toivonkipinä karsintojen lähtöjen onnistumisesta 15 sekuntin aikarajan sisään on siis sammunut. Mutta koska luovuttajat eivät voi ikinä voittaa, eivätkä voittajat ikinä luovuta - emme mekään luovuta. Nyt tarvittaisiin vaan sitä mustavalkoisuutta tilanteissa, joissa tahtotila radalle on kova.
RimAn kisat hyppäri hylly
RimAn kisat agirata hylly
Kiitos isäni ja äitini, suurenmoisen talkooavun, meillä on nyt toimiva palju. Onpa ollut ihan huippua rentoutua lämpimässä kylvyssä iltojen päätteeksi. Näin vietimme myös 15-vuotishääpäivää, eli kristallihääpäivää 29.5.
Helatorstaina suuntasimme Sisun kisoihin Vantaalle, joissa Jenna starttasi Flaksin kanssa kaksi ensimmäistä rataa. Flaksi oli kuin enkeli lähdöissä. Muutenkin yhteistyö sujui mainiosti, vaikka yhteistä treenihistoriaa ei ole kun kolmen kerran verran vuoden sisään. Mutta kun ohjaaja on ammattilainen ja koira osaava, niin ei kai se mikään ihme ole. Eka radalta 10, kielto putkelta ja puomin alastulovitonen. Toiselta radalta nolla taistelun päätteeksi, pientä pyörimistä oli matkan varrella, mutta ei haittaa! Hienosti kolmanneksi Jenna ja Flaksi. Onnea! Kahdelle viimeiselle radalle saatiinkin jo aimo annos lisää kierroksia, kun Teemu itse starttasi Flaksin kanssa. Lähdöt olivat astetta huonompia. Silti, hienot vedot, tuloksilla 10, agiradalla okseri alas ja vitonen puomilta ja hyppärillä harmillisesti kaksi rimaa alas muuten hienon sujuvalla radalla. Aika olisi riittänyt voittoon kummallakin radalla. Ainakin tämä laji pitää nöyränä, ja jokaisesta täysin onnistuneesta radasta voi iloita aidosti isosti.
Jenna ja Flaksi Sisun kisoissa agirata 10
Jenna ja Flaksi Sisun kisoissa, nolla, sij. 3
Koiran isäntää jännitti niin kovasti, että videoista huomaa tärisevät kädet. 😂
Teemu ja Flaksi Sisun kisoissa agirata 10
Teemu ja Flaksi Sisun kisoissa hyppäri 10
Flaksista omien kisavideoiden katsominen on selvästi siistiä. 👀
Viime perjantain Sannin treeneissä oli ison kentän treenit - aivan huippua päästä tekemään kunnon vauhdilla agia. Ja Flaksihan tykitteli hienosti. Aivan upeita kepeille menojakin! Nyt sitten viikon verran lepäilyä ennen korkean paikan leirin Yöttömän yön kisoja. Roope ei ennakkosuunnitelmista poiketen valitettavasti pääsekään mukaan Flaksin juoksuvaaran vuoksi. Jää tuo mittaustilaisuuskin nyt sitten tulevaisuuteen...
Eilen laulettiin suvivirsi. Sen jälkeen pääsin ilokseni kauniisti huomioituna kutsuvieraana kahden entisen oppilaani ylioppilasjuhliin. Kiva kuulla, että omalla työllä on voinut antaa jotakin huomionarvoista, ajattelemisen aiheita, jonkun nuoren elämään.
Elämä on tässä ja nyt. 💝
Viimeisen kahden toukokuun viikon aikana kerkesimme kaiken muun ohessa toki puuhailemaan koirien kanssa. Flaksi kävi Jennan treeneissä Akatemialla. Tuolla ensimmäisellä pätkällä kepit jäävät kesken, tällä toisella pätkällä näkyy kuitenkin, kuinka hienosti Flaksi osaa jäädä itsenäisesti tekemään keppejä vaikka ohjaaja valmistautuu jo puomin jälkeiseen viistohyppyyn. Niin hienoa! Vaikka rehellisyyden nimissä on sanottava, että treenien fyysinen ympäristö kaipasi mielestäni siistimistä ja päivitystä, on Jennan treeneissä Vantaalla aina aivan todella mukavaa käydä. Kiireisen tiistain kruunauksia nuo treenit.
Joka toukokuu innostumme myös ilmoittautumaan RimAn iltakisoihin Riihimäelle. Niin tänäkin vuonna. Joka toukokuu myös manaamme tuota valintaa, koska hauskuudesta huolimatta ilta tuntuu aina rankalle työpäivän päätteeksi. Flaksi tarjoili RimAn kisoissa paluun maanpinnalle lähtöjen onnistumisen suhteen. Neito ei malttanut lainkaan ja kierrokset kohosivat kaakkoon. Keskimmäiselle radalle eivät päässeet lainkaan, koska Flaksi vain karjui Teemulle, ja minä pyysin tuomaan neidon lähdöstä pois, kun ei kerran ollut aikomustakaan tehdä lähtöasentoa. Ei ole helppoa ei. Hetkellinen toivonkipinä karsintojen lähtöjen onnistumisesta 15 sekuntin aikarajan sisään on siis sammunut. Mutta koska luovuttajat eivät voi ikinä voittaa, eivätkä voittajat ikinä luovuta - emme mekään luovuta. Nyt tarvittaisiin vaan sitä mustavalkoisuutta tilanteissa, joissa tahtotila radalle on kova.
RimAn kisat hyppäri hylly
RimAn kisat agirata hylly
Kiitos isäni ja äitini, suurenmoisen talkooavun, meillä on nyt toimiva palju. Onpa ollut ihan huippua rentoutua lämpimässä kylvyssä iltojen päätteeksi. Näin vietimme myös 15-vuotishääpäivää, eli kristallihääpäivää 29.5.
Helatorstaina suuntasimme Sisun kisoihin Vantaalle, joissa Jenna starttasi Flaksin kanssa kaksi ensimmäistä rataa. Flaksi oli kuin enkeli lähdöissä. Muutenkin yhteistyö sujui mainiosti, vaikka yhteistä treenihistoriaa ei ole kun kolmen kerran verran vuoden sisään. Mutta kun ohjaaja on ammattilainen ja koira osaava, niin ei kai se mikään ihme ole. Eka radalta 10, kielto putkelta ja puomin alastulovitonen. Toiselta radalta nolla taistelun päätteeksi, pientä pyörimistä oli matkan varrella, mutta ei haittaa! Hienosti kolmanneksi Jenna ja Flaksi. Onnea! Kahdelle viimeiselle radalle saatiinkin jo aimo annos lisää kierroksia, kun Teemu itse starttasi Flaksin kanssa. Lähdöt olivat astetta huonompia. Silti, hienot vedot, tuloksilla 10, agiradalla okseri alas ja vitonen puomilta ja hyppärillä harmillisesti kaksi rimaa alas muuten hienon sujuvalla radalla. Aika olisi riittänyt voittoon kummallakin radalla. Ainakin tämä laji pitää nöyränä, ja jokaisesta täysin onnistuneesta radasta voi iloita aidosti isosti.
Jenna ja Flaksi Sisun kisoissa agirata 10
Jenna ja Flaksi Sisun kisoissa, nolla, sij. 3
Koiran isäntää jännitti niin kovasti, että videoista huomaa tärisevät kädet. 😂
Teemu ja Flaksi Sisun kisoissa agirata 10
Teemu ja Flaksi Sisun kisoissa hyppäri 10
Flaksista omien kisavideoiden katsominen on selvästi siistiä. 👀
Viime perjantain Sannin treeneissä oli ison kentän treenit - aivan huippua päästä tekemään kunnon vauhdilla agia. Ja Flaksihan tykitteli hienosti. Aivan upeita kepeille menojakin! Nyt sitten viikon verran lepäilyä ennen korkean paikan leirin Yöttömän yön kisoja. Roope ei ennakkosuunnitelmista poiketen valitettavasti pääsekään mukaan Flaksin juoksuvaaran vuoksi. Jää tuo mittaustilaisuuskin nyt sitten tulevaisuuteen...
Eilen laulettiin suvivirsi. Sen jälkeen pääsin ilokseni kauniisti huomioituna kutsuvieraana kahden entisen oppilaani ylioppilasjuhliin. Kiva kuulla, että omalla työllä on voinut antaa jotakin huomionarvoista, ajattelemisen aiheita, jonkun nuoren elämään.
Elämä on tässä ja nyt. 💝
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti