Terveiset isoista kisoista!

Niin on tohinan täyteinen SM-kisaviikonloppu takana. Iloisella mielellä jatkamme kohti  uusia seikkailuja! Teemu ja Frida tekivät superupean radan minien SM-yksilökisan karsintakisassa. Olivat hienosti sijalla 15. ja lunastivat paikkansa finaaliradalle. Fridan vuoden nopein rata osui ihan oikeaan paikkaan. Teemun ja Fridan karsintarata

Ennen finaalia otettiin parsoneiden yhteiskuva. Kisoissa olikin iloisen iso joukko parsonisteja, ja radoilla nähtiin hienoa parsonpoweria! Kaikki eivät kerenneet mukaan kuvaankaan.

Finaali käytiin käänteisessä lähtöjärjestyksessä ja kaksikko joutui odottamaan jonkun aikaa omaa suoritusvuoroaan. Hienosti Frida jaksoi olla omaksi itsekseen hyvinkin rauhassa vuoroaan odottamassa. Radalla sitten mentiin taas ja vauhdilla. Erityisenä ilon aiheena puomin suoritus! Muutenkin hieno rata, harmillista keinuvirhettä ja lopun kauhomisia lukuunottamatta. Keinu on ollut kontakteista se varmin treenauksen jälkeen, mutta eipä ollutkaan ihan satavarma. Ei ainakaan ollut varmistelua ohjauksessa, hyvä Teemu! Tottakai puhdasta rataa haettiin, mutta se on pienestä kii. Ei sijoitus 27. huono ole noissa karkeloissa. Teemun ja Fridan finaalirata

Ja mitä teki Flaksi Fridan kisatessa ja Fannin pääasiassa koisiessa auton perässä? No, Flaksihan teki vaikka mitä.

Tapasi paljon ihmisiä.

Tapasi yhden meidän suosikkiagiländereista, Hikan. Hikka latautui omaan kisasuoritukseensa ihastelemalla pentuja.

Osallistui sisarustensa ja lähes samanikäisten parsonpentujen tapamiseen. Ja tapaamisen aluksi herätti muut ja lopuksi söi toisten nenän edestä ruuat. ;)

Paini Nixi-siskon kanssa. Todella samantyyppisiä ovat tytöt muuten kropiltaan! Ja taitaa luonteissakin olla jotain samaa.

Leikki monen ihmisen kanssa monilla leluilla. Hurmasi Annen ja Anna-Liisan niin, että sai heiltä molemmilta lelut lahjaksi! Suurkiitos edelleen! Lelut ovat Flaksin suosiossa!

Ylläolevan kuvan otti lelun lahjoittaja Anne Lind.

Oli päivähoidossa ystävällisten Nutrolin-tiimin ihmisten luona, jotta minä sain keskittyä Fridan finaaliradan katsomiseen. Kiitos edelleen Anna-Liisa ja Jenni! Päivähoidon yhteydessä tuli leikittyä. Hoitopakettiin kuului myös pieniin lapsiin tutustumista, joka oli sujunut kiitettävästi.

Kaiken tohinan keskellä Flaksi harjoitteli myös yksin olemista koisimalla boksissaan autossa Fannin ja Fridan kanssa. Sekään ei tunnu olevan tälle tytölle ongelma, vaikka selvästi ihmisten seurasta ja läheisyydestä kovasti nauttiikin.

Kisaviikonlopun aikana tuli juteltua useamman henkilön kanssa siitä, onko Flaksi enemmän länderi vai parson, parländeri vai lärson. Huomattavasti isompia länderipennut ainakin olivat kuin lähes samanikäiset parsonpennut tapaamisessa. Myös kropiltaan erilaisia. Flaksin kropassa parsonia on ainakin väritys, ja onhan se äkkikatsomalta parsonpennun näköinen. Tarkemmin kun katsoo, huomaa, että ainakin silmissä, niiden sijainnissa ja muodossa on eroa ja kuonon pituudessa. Myös turkki taitaa olla länderiä. Tämän typyn luonteesta löytyy kyllä annos ärrieriä, oikein hyvässä mielessä. Viisas ja reipas pentu. On kotonaan ihmisivilinässä, hotellissa, kaupungilla, metsässä, missä vaan. Iloisia olemme tästä uudesta lauman jäsenestä! Fanni ja Frida eivät edelleenkään rakasta Flaksia, mutta kumpikin on jo näyttänyt hieman pehmenemisen merkkejä. Flaksi puhuu onneksi hienosti samaa koirakieltä isojen tyttöjen kanssa.

Ylläoleva kuva: Anne Lind