- leikittele elämän eri puolilla. Sellainen aamunajatus löytyi tänä aamuna kalenterista. Nyt on käyty harjoittelemassa työntekoa parin VESO-päivän verran ja yhden päivän ajan kera oppilaiden. Jonkinlaista rytmiä ja tasapainoa työarki elämään varmasti tuo. Sen sortin työ on kuitenkin kyseessä, että jämähtämisen vaaraa ei ole sielläkään. Paitsi ehkä selän, kun raahaa tavaroita ja kalusteita ympäri koulua.
Tiistaina kävimme Kotkassa kesän viimeisellä päiväreissulla merikeskus Vellamossa. Sinne meidät vei jälleen museokortti. Samalla tuli käytyä ukin ja mummon haudalla. Kotka on kyllä kaunis kesäkaupunki, ja Vellamo mielenkiintoinen ja paljon katsomista useine näyttelyineen sisältävä kohde. Itse rakennus on jo mielenkiintoinen katseltava. Vellamon näyttelyt myös herättivät ihastusta ja hämmästystä. Tykkäsin myös kovasti nykytekniikan hauskasta käytöstä museossa. Tahdon! - rakkauden tarinoita näyttelyssä näimme eri aikakausien hääasuja ja kuuntelin yhden pariskunnan tarinan. Merimonsterit oli hauskan mielikuvituksellinen kokonaisuus hassuine runoineen. Merimuseon ja Kymenlaakson museon näyttelyt olivat myös hienoja. Ja jäänmurtaja Tarmo - siellä oli hienoa miettiä, minkälaista on mahtanut olla elämä ja työnteko tuolla aluksella. Valitsisin mieluummin nykyisen työni kyllä edelleen.Kotkasta kurvasimme kotiin hakemaan koirat, ja Flaksi aloitti treenisyksyn Jennan treeneissä. Treeneissä oli pätkää EO-radoilta. Hienosti meni.
Viime keskiviikkona hierojalla kävi sekä isäntä, että koira. Jossu oli todennut, että Flaksilla on varmaankin ollut jossain vaiheessa revähdys tms. jalassaan. Pakko tunnustaa, että emme ole huomanneet mitään neidon liikkeestä. Mutta se on varmasti asia, joka on vaikuttanut mm. puomisuorituksiin. Viikko on otettu siis treenimielessä sitten rennosti. Lauantaina käytiin RIMAn kisoissa hiekkapohjalla neljän Herralan mukavan radan verran. Jokaisella radalla oli hienoa pätkää, mutta niin vain lipsahti virheitä ihan joka radalle. Varsinkin eka radalla myös hyppäämisessä näkyi vaihtelua. Nyt sitten mietitään kuluvan viikon treenejä ja kisoja. Onneksi on uusi huoltoaika Jossulle.
Eka hyppyrata 5 (hypyn ohitus)
Eka agirata (hylly, väärä rata, takaakierto ei onnistunut)
Toinen agirata (hylly, renkaan sivusta hyppääminen)
Vika hyppäri (hylly)
Lauantai oli siis koko lailla taputeltu kisojen merkeissä. Sunnuntaille jäi siis kotihommat, mutta kerkesimmepä pari museokortti-kohdettakin katsastaa, nimittäin Didrichsenin taidemuseon ja siellä olleen Marita Liulian Mysterium-näyttelyn. Olin jälleen vaikuttunut. "Kauneinta mitä saatamme kokea, on salaperäisyys."
Sunnuntain toinen kohteemme oli EMMA, Espoon modernin taiteen museo. Siellä eniten puhutteli Interwoven-yhteenkudotut, näyttely tekstiilisuunnittelun ja taiteen vuorovaikutuksesta sekä Bryk Wirkkala -katseluvarasto, erityisesti Brykin seinätyöt. Kipusimmepa ihmettelemään Futuro-hiihtomajaakin.
Nyt koirat saavat tällä viikolla myös rutkasti lepohetkiä, kun ihmiset käyvät ylikierroksilla töiden aloituksesta.
Säpinän lisäksi minulla on melkoisen intensiivinen lukumoodi päällä. Viimeisin valmiiksi tullut oli Kjell Westön Rikinkeltainen taivas, josta pidin. Nyt meneillään on Sofia Lundbergin Toinen puoli sydäntä. Laskin, että olen tänä vuonna lukenut tähän mennessä 28 kirjaa ja lisäksi kuunnellut neljä äänikirjaa. Kirja per viikko! Halpa ja ekologinen tapa reissata paikasta ja tunnelmasta toiseen!
Tiistaina kävimme Kotkassa kesän viimeisellä päiväreissulla merikeskus Vellamossa. Sinne meidät vei jälleen museokortti. Samalla tuli käytyä ukin ja mummon haudalla. Kotka on kyllä kaunis kesäkaupunki, ja Vellamo mielenkiintoinen ja paljon katsomista useine näyttelyineen sisältävä kohde. Itse rakennus on jo mielenkiintoinen katseltava. Vellamon näyttelyt myös herättivät ihastusta ja hämmästystä. Tykkäsin myös kovasti nykytekniikan hauskasta käytöstä museossa. Tahdon! - rakkauden tarinoita näyttelyssä näimme eri aikakausien hääasuja ja kuuntelin yhden pariskunnan tarinan. Merimonsterit oli hauskan mielikuvituksellinen kokonaisuus hassuine runoineen. Merimuseon ja Kymenlaakson museon näyttelyt olivat myös hienoja. Ja jäänmurtaja Tarmo - siellä oli hienoa miettiä, minkälaista on mahtanut olla elämä ja työnteko tuolla aluksella. Valitsisin mieluummin nykyisen työni kyllä edelleen.Kotkasta kurvasimme kotiin hakemaan koirat, ja Flaksi aloitti treenisyksyn Jennan treeneissä. Treeneissä oli pätkää EO-radoilta. Hienosti meni.
Viime keskiviikkona hierojalla kävi sekä isäntä, että koira. Jossu oli todennut, että Flaksilla on varmaankin ollut jossain vaiheessa revähdys tms. jalassaan. Pakko tunnustaa, että emme ole huomanneet mitään neidon liikkeestä. Mutta se on varmasti asia, joka on vaikuttanut mm. puomisuorituksiin. Viikko on otettu siis treenimielessä sitten rennosti. Lauantaina käytiin RIMAn kisoissa hiekkapohjalla neljän Herralan mukavan radan verran. Jokaisella radalla oli hienoa pätkää, mutta niin vain lipsahti virheitä ihan joka radalle. Varsinkin eka radalla myös hyppäämisessä näkyi vaihtelua. Nyt sitten mietitään kuluvan viikon treenejä ja kisoja. Onneksi on uusi huoltoaika Jossulle.
Eka hyppyrata 5 (hypyn ohitus)
Eka agirata (hylly, väärä rata, takaakierto ei onnistunut)
Toinen agirata (hylly, renkaan sivusta hyppääminen)
Vika hyppäri (hylly)
Lauantai oli siis koko lailla taputeltu kisojen merkeissä. Sunnuntaille jäi siis kotihommat, mutta kerkesimmepä pari museokortti-kohdettakin katsastaa, nimittäin Didrichsenin taidemuseon ja siellä olleen Marita Liulian Mysterium-näyttelyn. Olin jälleen vaikuttunut. "Kauneinta mitä saatamme kokea, on salaperäisyys."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti