Uusi rotumääritelmä huippuluokkaan viritettyjen metsästysominaisuuksien vuoksi! Kyllä, Flaksi on parsoneita pätevämpi lintukoira! Kaikki lentävät, puskissa lymyilevät ja kuolleet rastaat on erityisen kiinnostuksen kohteita. Tapahtuipa eräänä päivänä, että Flaksi löysi pihasta ikkunaa päin lentäneen rastaan, hautasi sen sievästi sammalten alle, ja murisi tapahtumaa ihmetteleville parsoneille. Paha vain, että isäntä halusi haudata saman tipun vielä perusteellisemmin. Flaksi-parka, menetti aarteensa. Jokaisella lenkillä uusia pyydystyksiä yritetään kyllä tehdä. Salamanripeät syöksyt pusikoihin aiheuttavat taluttajissa tosin muutakin kuin ihastusta.
Lähiympäristössä on paljon oravia. Parsonit kiljuvat tämän tästä oravan nähdessään. Flaksi ei kilju, kiskoo kyllä. Ja kiipeäisi puuhun perässä jos vaan pääsisi. Yritystä on pariin otteeseen ollut.
Nenätyössä on haisteltu viimeaikoina purkissa eukalyptushydrolaatin sijaan kantarelleja. Katsotaan, mitä tuo maailma tuo tullessaan. Erityisen pätevä nenätyöläinen Flaksi kyllä on! Jos vaan itse osaisi kouluttaa.
Flaksi pääsi pitkästä aikaa tuurauspaikalla Leenan ratatreeniin keskiviikkona. Pieniä pätkiä meni oikein hienosti. Treenien aloitus pitää vaan muistaa tehdä huolella. Ehkä Flaksi joskus pysyy lähdössä vielä paikallakin. ;) Estefokuksessa on menty eteenpäin, eikä ohjaajan puntti kutsu lainkaan niin usein.
Tänään käytiin rokotuksilla. Odotushuoneessa neiti oli oikein mallikelpoisesti. Tupa oli täynnä, mutta se ei haitannut. Muutamat koirat ärisivät Flaksille, joka ei onneksi ollut moisesta käytöksestä moksiskaan. Hienosti tarjosi makuulla oloa, ja pään laittamista maahan. Eläinlääkärinhuoneen tapahtumista ei voi antaa kehuja. Hampaat saatiin katsottua ja sydänkin lyö. Kun rokotuspiikki tuli esiin, sai neiti sellaisen hepulin, ettei meinannut pysyä pöydällä. Eläinlääkäri ihmetteli voimakasta pelkoreaktiota. Hoitajan avustuksella rokotukset saatiin kuitenkin onneksi laitettua Flaksiin, eikä minuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti