Synttäreiden etkot

Flaksi sisaruksineen on pian vuoden. Tänä viikonloppuna vietettiin synttäreiden etkoja meillä, kun puolet pentueesta tapasi leikkitreffeillä. Laura oli Lyylin kanssa Ojangossa kisaamassa, joten Ristiinassa asustava velipoika Hemmo pääsi tapaamaan Etelä-Suomen sisaruksia ohikulkumatkalla. Nixi, Noppa ja Flaksi kerkesivät telmiä hetken keskenään ennen velipojan saapumista. Vähän meinasi tulla tyttöjen kesken sanomista, kun Erna-kasvattaja oli joka tytön ikioma. ;) Teemu leipoi meille kakkua herkuksi, vaikka olikin itse Fridan kanssa treeneissä tapaamisemme aikaan. Kakku maistuikin erityisen hyvältä, kun olimme katselleet hyvä tovin koirien touhuiluja pihassa.

 Kasvattaja tyttöjen ympäröimänä.

 Nixi loikkaa.

 Noppa on neidoista siroin.

Kyllä nuo sisaruksiksi tunnistaa. On niissä ulkonäöllisesti sekä luonteissa samaa, vaikka toki monia erojakin sekä olemuksessa että luonteissa. Flaksi on nartuista korkein, vaikkei mikään jättiläinen olekaan. Neidon erottaa helposti myös korvista. Flaksi oli hetkittäin leikissä mukana, mutta toimi myös toiminnan tarkkailijana ja ihmisten kanssa hengaroijana.

 Kun velipoika Hemmo saapui paikalle, tunnelma rentoutui tyttöjen välillä hetkeksi selvästi. Flaksin takamus on edelleen turvoksissa, muttei se kiinnostanut Hemmoa erityisesti. No ehkä vähän. Mutta Nopan takamus taisi olla paljon kiinnostavampi. Hemmo sanoi Flaksille toiminnan tiimellyksessä suorat sanat, ja Flaksi otti siitä kovasti itseensä. Ensin kiljui selällään teatraalisesti, sitten hännysteli emännän jaloissa, ja kun kohtasi velloksen uudemman kerran, pissasi neito jopa alleen. Tuo oli ihan uusi puoli Flaksissa, kyllähän Flaksi on ennenkin muiden edessä näyttänyt, ettei ole vaaraksi, mutta tällä kertaa meni moisesta isottelusta selvästi pois tolaltaan. Liekö juoksut osasyynä, mene ja tiedä. Flaksi lähti sitten Fannin seuraksi sisälle muiden vielä telmiessä hetken pihalla.

 Nixi lempipuuhassaan juoksuttamassa muita. :)

Tänään olemme tehneet Fannin ja Flaksin kanssa puutarhatöitä. Kiskottiin vanhoja kuolleita oksia kukkalaatikoista ja leikattiin villiintyneet pensaat mataliksi. Flaksi osallistui kukkapenkkien kuohkeuttamiseen kaivamalla kuoppia erinäisiin paikkoihin. Fannin spesiaalina oli repiä kanssani samaa puskaa, toki toiseen suuntaan kun minä. Ja erityisen hauskaa molemmista oli levittää kottikärryihin kerätyt oksat ympäri pihaa. Puita kaatamassa ollut naapuri tuli haukuttua moneen otteeseen. Nyt puutarhatontut ovat sammuneet.

Villiintyneessä pihassa riittää hommia vielä päiväksi jos toiseksikin, mutta ei oteta ressiä. Sitä paitsi, puutarhan motto on, vahvimmat selviävät. Meidän pihassa koirat saavat mellestää!