Paljon positiivisia yllätyksiä

Roopen vierailuviikko meillä meni nopeasti. Tuli touhuttua koirien kanssa paljon kaikenlaista. Se, onko talossa kolme vai neljä koiraa, on ihan sama, niitä on jokatapauksessa monta. Ja se on mukava asia se. Ropsun meillä olo sujui kuin tanssi. ;)

Vaikka ulkona on satanut märkää kaikissa olomuodoissaan, on kevätfiilis lisääntyvän valon ja lintujen äänten myötä hiipinyt mieleen. Tulipa vierailtua taas kukka-alessakin.

Flaksi ja Roope ovat leikkineet niin, että kolina käy. Leikkimisen lisäksi kun on treenailtu, on junnuosasto ollut iltaisin hyvin väsynyttä.

Viikon positiiviset yllätykset liittyvät agilityyn. Flaksi teki vapaatreeneissä vaihtelevia suorituksia esteelle irtoamissa pienillä radanpätkillä. Yksissä treeneissä meni ihan superhienosti esteille eteen hakeutuen ja millä vauhdilla! Lauantaina pääsimme Raisa Vähätalon kurssille yllättäen koirakkopaikalle, vaikka alunperin olin hallilla kuunteluoppilaana. Sain Raisalta lisää vinkkejä irtoamisen harjoitteluun. Raisa oli vahvasti sitä mieltä, että kun ohje tulee ajoissa eikä ohjaaja ole linjalla eli kun Flaksi tietää mitä tulee tehdä se ei napsi lahkeisiin. Näin se varmasti onkin. Vaatii huolellista ohjausta!

Roope oli ihan superagilitymies. Pitkän tauon jälkeen jätkä paineli putkeen ja hypyille tuosta vaan. Roope oli Flaksin kanssa Leenan kurssillakin, ja loisti sielläkin tekemällä vinohyppyjä ja irtoamalla vauhdilla putkeen. Tällä kertaa pussin kangaskaan ei ollut mikään juttu. Eikä vieraille koirille eikä ihmisille haukuttu hallissa. Ei haahuiltu, vaan keskityttiin koko ajan täysillä tekemiseen. Ja taisteltiin lelusta niin vimmatusti, että kädet on edelleen hellinä. ;) Meitä ennen treenannut juoksunarttu (joka oli hallissa osittain meidän treenin aikanakin) ei myöskään haitannut. Super-Roope! Ihan vauhdikas kisakaveri on luvassa jos kaikki menee hyvin! Täytyy varmaan alkaa kuntokuurille. :P

Kävimme myös haistelemassa kisatunnelmaa Ojangossa Flaksin sisarustreffien jälkeen. Jännää oli, mutta pikkuhiljaa Roope rentoutui, ja tutustui muutamaan uuteen koiraan ja ihmiseenkin. Ehkä seuraavaksi jo rupean miettimään sitä mittaushetken sopimista. Miniä toivon, ja uskon, että saankin.

Flaksi pääsi lauantain treenien jälkeen sisarusten kanssa kirmaamaan. Skumppa oli enemmän kiinnostunut Nixistä, jolla oli vastikään ollut juoksut. Flaksi oli tällä kertaa hieman enemmän sivustakatsoja ja hengaili itsekseenkin. Ehkä neiti oli hieman väsy. ;) Oli toki mukanakin menossa ja  lensi muiden mukana.

Agilityyn liittymätön viikon positiivinen asia on se, että Flaksi antoi nyppiä itseään ihan rauhassa kyljellään maaten ja osittain tuolissa istuen. ;) Homma on tosin edelleen vähän kesken.