sunnuntai 25. syyskuuta 2022

Eteenpäin kurottamisen aika

Tänä viikonloppuna on kisattu agilityn MM-kisoissa Wienissä. Voi olisipa ollut mahtavaa olla siellä - edes katsomassa kisoja. Hienoja fiiliksiä ovat taitavat suomalaiskoirakot tarjoilleet vaativilla radoilla. Huomenna minien joukkuehopeamitalisti Sannin pitäisi tulla pitämään JAUn valkkujen treenejä suoraan lentokentältä. Aika kova!

Me kävimme Hyvinkäällä Tommi Raita-ahon varjoMMradoilla eilen. Ei tullut tällä kertaa menestystä, kolmen hyllyn sarja kokemusta. Koitetaan kuitenkin säilyttää toiveikas fiilis - meidän parivaljakko on tipahtanut ohjaajan saikun jälkeen rankingkärjestä sijalle 11. (tämän hetken pisteet 298.74). Tavoitteena on tietenkin palata sinne 300 pisteeseen - sehän on pysynyt pistemääränä ennen tätä tasaisesti jo lähes kaksi vuotta. Tuo tavoitteeseen pääseminen vaatisi siis kovavauhtisia onnistuneita ratoja - jotta saisi voittonollia plakkariin. Kun ohjaajan jalka ei vielä nouse ihan totuttuun tapaan, on kuitenkin muistettava suhtautua tavoitteeseen maltilla ja armollisesti. Tulee kun tulee, jos on tullakseen! Sitä ennen on muistettava nauttia vaan mahdollisuudesta ylipäätään harrastaa ja kisata. 


JAUn valmennusryhmän toinen kouluttaja Stefanie Semkat oli ihanan yltiöpositiivinen torstain treeneissä ja sanoi, että kyllä parivaljakon taidoilla pitäisi MM-kisoihin päästä. No, tässä lajissa onnistuminen on niin monen asian summa ja pienestä kiinni, että katsellaan, mutta ainahan sitä saa haaveilla. On ne maajoukkuekoirakot kyllä kovia osaajia!



Meidän harratuksesta oli Tertun kirjoittama hauska juttu Mäntsälän sanomissa - sen voi lukea täältä

Kisaamisen lisäksi viikonlopun aikana on paketoitu pihaa talviteloille, Teemu on urakoinut opintojaan ja on lenkkeilty kuulaassa syyssäässä. 














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti