- mutta auringonpaiste antaa lupauksen saapuvasta keväästä. Mennään siis päivä ja hetki kerrallaan eteenpäin tässä maailman ja Suomen laajuisesti sangen erikoisessa tilanteessa. Ei auta pohtia eikä murehtia ennakkoon liikaa, otetaan se mitä päivä tuo tullessaan vastaan.
Loma kotosalla oli rentouttava. Hiihdettyä ei kyllä tullut lopulta lainkaan - aina oli mukamas liian huono sää tavalla tai toisella siihen hommaan. Kirjoja tuli kuunneltua ja luettua sekä käveltyä ja käytyä jopa muutamissa agilitytreeneissä kun Flaksin kroppa on treenikunnossa. Niin hienoa! Niin iloinen fiilis! Ja miten hienosti Flaksi treeneissä kirmasikaan! Ohjaaja toki myös. Itse olin vain kenneltyttönä mukana.
Loman retket rajoittuivat lähimaastojen lisäksi Vantaan retkeen (Niinun agitreenit), Nurmaan reissuun - kävimme pihakahvilla ja lenkillä äidin ja Roopen kanssa sekä Strömforsin retkeen (Liukkagin/Ville Liukka treenit). Se retki sisälsi myös hautausmaavierailun ukin ja mummon haudalle Kotkaan. Aina ei tarvitse sen kummemmin matkustaa, että loma on hyvä ja ajaa asiansa. Koirat olivat myös hyvin tyytyväisiä kotilomaan.
Uusin voimin työarkeen. Iloa viikkoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti