Tähän viikkoon on mahtunut nuutunutta oloa ja saamattomuuden tunnetta. Joskus jotkin asiat eivät vaan huvita.
On kaivettu sisäistä sankaria hetkittäin oikein kaivamalla.
Parhaat fiilikset on tarjonnut jälleen agilityharrastus. Flaksin viikkoon on mahtunut kaksi tuuraustreeniä, maanantaina Juhan ryhmässä Akatemialla ja torstaina Markon treeeneissä JAUn hallilla. Hienoa menoa oli molemmissa treeneissä. Ota este -treeneissä vaikutti kuitenkin siltä, että otimme osaamisen suhteen takapakkia. Siksi eilisissä HSKH:n kisoissa olikin ihan huikean hieno yllätys, että Flaksi pysähtyi ekalla yrittämällä keinulle kisavireessä. Hieman alemmas olisi saanut tulla odottamaan keinun laskeutumista, mutta mitäs pienistä, iso erävoitto oli jo tuo pysähdys. Niin iso, että päätettiin jättää viimeinen rata varuilta väliin ja lähdettiin hyvillä fiiliksillä kotiin. Agiradalta Flaksille ja Teemulle nollavoitto. Päivä alkoi hyppärillä, jossa putkeen meno tökkäsi, ja siitä kielto. Muuten kelpo rata sekin. Kisoissa treffattiin myös Nixi-siskoa. Jatkamme siis harjoituksia uskoen, että onnistuminen on mahdollista.
Frida-mummo sai eilen privaattilenkin, ja kerrankin mummo köpsytteli ihan tyytyväisenä auringonpaisteessa metsässä.
Tänään olin jälleen Ojangossa. Tällä kertaa itsekseni Jyrän kanssa. Teemulla oli opintohommia. Tuloksilla ei voida juhlia, kolmen hylätyn radan suora. Päivä piti sisällään Jyrän lennokkaita kontaktiestesuorituksia, minun myöhässä olleita ohjausyritelmiä, iloista etenemistä ja hyvää mieltä. Ei ne tulokset vaan se fiilis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti