Miten pieni asia tekeekään meidät onnelliseksi silloin, kun tunnemme ansainneemme sen. -Mark Twain-
Vaikka Rovaniemen reissun jälkeen hetken tuntui, ettei agility tarjoa onnistumisen elämyksiä vaan lähinnä pettymyksiä ja tunteen siitä, ettei harjoittelu tuota tulosta, on viikko myöhemmin jo taas ihan eri fiilikset. Ei kisakirjamerkintöjä tänäkään viikonloppuna, mutta kaksi kelpo rataa HSKH:n kisoista Jari Suomalaisen mielenkiintoisilta, haastavilta, koiran osaamista testaavilta ja nopeatempoisilta radoilta. Keinua Flaksi ei malttanut odottaa laskeutuvaksi, ja sitä työstetään ja työstetään siis edelleen, mutta eka radalla varsin nätti leijeröinti kepeille. Myös ensimmäinen puomi osui kohdilleen yläosumalla, vaikka edessä olevalle hypylle oli 7 metriä. Ja kaikista vaikeista kuvioista mentiin molemmilla agiradoilla näpsäkästi läpi. Hyppäri hajosi tällä kertaa kokonaan, mutta agilityradan onnistumisilla elää taas hetken. :) Jotkin osaamisen alueet ovat menneet harjoittelun tuloksena niinkin eteenpäin, että näkyvät kisavireessä.
Eka agirata, 5 (keinu)
Hyppäri, hylly
Toinen agirata, 10 (keinu ja puomi)
Tällä viikolla on myös treenattu. Sannin ja Jennan treeneissä. Jennan treeneissä pääsin kurvailemaan minäkin Jyrän kanssa, olipas vaan hauskaa. Vielä on hieman hakusessa kumpi on oikea ja kumpi vasen, ja kuinka aikaisin ne käskyt pitääkään antaa. Mutta kolmansiksi yhteisiksi treeneiksi meni sangen kivasti. Videon pätkässä yksi hyppy jäi hyppäämättä kun naapurikentän kaveri kurkkasi juurikin siinä kohtaa kentälle ja kepeille ei taivuttu oikein, mutta mitäs pienistä. Tiistaina päästään taas Jennan treeneihin. Ja tänään epävirallisiin kisoihin iltasella. Frida-mummokin lähtee sennuradalle.
Talossa on hyvin hiljaista ilman Fannia, mutta muuten elämä rullailee omalla painollaan eteenpäin. Kohti joulua mennään.
Vaikka Rovaniemen reissun jälkeen hetken tuntui, ettei agility tarjoa onnistumisen elämyksiä vaan lähinnä pettymyksiä ja tunteen siitä, ettei harjoittelu tuota tulosta, on viikko myöhemmin jo taas ihan eri fiilikset. Ei kisakirjamerkintöjä tänäkään viikonloppuna, mutta kaksi kelpo rataa HSKH:n kisoista Jari Suomalaisen mielenkiintoisilta, haastavilta, koiran osaamista testaavilta ja nopeatempoisilta radoilta. Keinua Flaksi ei malttanut odottaa laskeutuvaksi, ja sitä työstetään ja työstetään siis edelleen, mutta eka radalla varsin nätti leijeröinti kepeille. Myös ensimmäinen puomi osui kohdilleen yläosumalla, vaikka edessä olevalle hypylle oli 7 metriä. Ja kaikista vaikeista kuvioista mentiin molemmilla agiradoilla näpsäkästi läpi. Hyppäri hajosi tällä kertaa kokonaan, mutta agilityradan onnistumisilla elää taas hetken. :) Jotkin osaamisen alueet ovat menneet harjoittelun tuloksena niinkin eteenpäin, että näkyvät kisavireessä.
Eka agirata, 5 (keinu)
Hyppäri, hylly
Toinen agirata, 10 (keinu ja puomi)
Tällä viikolla on myös treenattu. Sannin ja Jennan treeneissä. Jennan treeneissä pääsin kurvailemaan minäkin Jyrän kanssa, olipas vaan hauskaa. Vielä on hieman hakusessa kumpi on oikea ja kumpi vasen, ja kuinka aikaisin ne käskyt pitääkään antaa. Mutta kolmansiksi yhteisiksi treeneiksi meni sangen kivasti. Videon pätkässä yksi hyppy jäi hyppäämättä kun naapurikentän kaveri kurkkasi juurikin siinä kohtaa kentälle ja kepeille ei taivuttu oikein, mutta mitäs pienistä. Tiistaina päästään taas Jennan treeneihin. Ja tänään epävirallisiin kisoihin iltasella. Frida-mummokin lähtee sennuradalle.
Talossa on hyvin hiljaista ilman Fannia, mutta muuten elämä rullailee omalla painollaan eteenpäin. Kohti joulua mennään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti