Sellaisen ajatuksen ja teeman pyörittelyä tällä viikolla. Tein päätöksen jättäytyä pois kaikista luottamustoimista, ensi vuonna en siis enää toimi JAU:n koulutusvastaavana enkä toimikunnan riveissäkään. Aika aikansa kutakin. Nyt tuntui hyvältä ajatukselta ottaa aikaa itselle. Maailma varmasti pyörii entiseen tapaan, vaikken ole niin kovasti hämmentämässä. ;) Ties vaikka saisin istuttua entistä vähemmän koneen ääressä. Olen jo saanut erinäisiä ilkikurisia kommentteja siitä, miten voisin tämän kaiken lisääntyvän vapaa-ajan käyttää, askartelusta uusiin erilaisiin luottamustoimiin, mutta itse ajattelin panostaa lähinnä lepoon (=lisää unta), liikkumisen ja lukemiseen. Myös Teemu jättäytyy pois toimikuntatyöstä. Ihan riittävästi kalenterimerkintöjä saadaan tuolla omien ja lainakoirien agilityharrastuksella. :) Ihanaa keskittyä siihen.
Pimeät aamut ja illat ovat vaatineet oman auringon hakemista. Tässä yksi aamuversio.
Viikko sitten sunnuntaina epiksissä Frida oli ihan liekeissä, mummo paineli rataa (10 cm rimoilla) kun nuoret tytöt. Ja Jyrän kanssa oli superhauskaa - ei haitannut, vaikka oma isäntä seisoi kentällä tuomaroimassa! Jyrä teki hienosti kanssani töitä. Suurimman haasteen tuottivat puomin alasmeno ja kepit. Saatiin kuitenkin kolmas sija ja palkintoja. ;) Tiistaiksi ostin Jennan treeneihin paikan, mutta Jennan sairastuttua päädyimme Santun treeneihin. Hauskaa meillä oli sielläkin. Myös Flaksi kävi kurvailemassa samalla radalla. Perjantain treenejä Flaksilla ei ollutkaan, koska ohjaaja oli Olli Leinon juoksutekniikkatreeneissä. Oli ollut mukavaa ja hyödyllistä. Ja lauantaiaamuna erinäiset lihakset muistuttivat olemassaolostaan. Ei kuitenkaan niin paljoa, että se olisi kisaamisen estänyt. Oltiin KAT:n kisoissa. Eka rata hyppäri hylly. "Ihan pienet" kaikella rakkaudella hihitetyt nauruhepulitkin sain, kun tuntui, että Flaksi ajoi ohjaajan kiinni, vaikkei juoksutreenit painaneetkaan jalkaa, ja lopulta Flaksi ei osannut irrota millään pimeään putkikulmaan. Toinen rata oli taisteluvoittonolla. Erityisen mukavaa oli onnistuneet kontaktit! Viimeinen rata oli sujuva, mutta Flaksi ei vaan malttanut tehdä keinua. Harmi kyllä. Tuloksena siis 5 nopeimmalla ajalla. Illaksi kiirehdimme vielä JAUn pikkujauluihin. Vilma oli taikonut paikalle upeita ja huippuhyviä cupcakeja.
Viikonloppuna kerkesimme myös lenkkeillä hienossa kirpeässä säässä. Ihanaa kun ei ole lämmintä ja märkää vaan kylmää ja kuivaa. Roope tuli treeniviikolle ja joimme äidin ja isän kanssa nimipäiväkahvit. Kiitos äidin nimpparimuistamisen, ei tarvitse enää palellakaan. :)
Talo on hiljentynyt tältä illalta. Huomenna alkaa uusi viikko uusine kujeineen.
Pimeät aamut ja illat ovat vaatineet oman auringon hakemista. Tässä yksi aamuversio.
Viikko sitten sunnuntaina epiksissä Frida oli ihan liekeissä, mummo paineli rataa (10 cm rimoilla) kun nuoret tytöt. Ja Jyrän kanssa oli superhauskaa - ei haitannut, vaikka oma isäntä seisoi kentällä tuomaroimassa! Jyrä teki hienosti kanssani töitä. Suurimman haasteen tuottivat puomin alasmeno ja kepit. Saatiin kuitenkin kolmas sija ja palkintoja. ;) Tiistaiksi ostin Jennan treeneihin paikan, mutta Jennan sairastuttua päädyimme Santun treeneihin. Hauskaa meillä oli sielläkin. Myös Flaksi kävi kurvailemassa samalla radalla. Perjantain treenejä Flaksilla ei ollutkaan, koska ohjaaja oli Olli Leinon juoksutekniikkatreeneissä. Oli ollut mukavaa ja hyödyllistä. Ja lauantaiaamuna erinäiset lihakset muistuttivat olemassaolostaan. Ei kuitenkaan niin paljoa, että se olisi kisaamisen estänyt. Oltiin KAT:n kisoissa. Eka rata hyppäri hylly. "Ihan pienet" kaikella rakkaudella hihitetyt nauruhepulitkin sain, kun tuntui, että Flaksi ajoi ohjaajan kiinni, vaikkei juoksutreenit painaneetkaan jalkaa, ja lopulta Flaksi ei osannut irrota millään pimeään putkikulmaan. Toinen rata oli taisteluvoittonolla. Erityisen mukavaa oli onnistuneet kontaktit! Viimeinen rata oli sujuva, mutta Flaksi ei vaan malttanut tehdä keinua. Harmi kyllä. Tuloksena siis 5 nopeimmalla ajalla. Illaksi kiirehdimme vielä JAUn pikkujauluihin. Vilma oli taikonut paikalle upeita ja huippuhyviä cupcakeja.
Viikonloppuna kerkesimme myös lenkkeillä hienossa kirpeässä säässä. Ihanaa kun ei ole lämmintä ja märkää vaan kylmää ja kuivaa. Roope tuli treeniviikolle ja joimme äidin ja isän kanssa nimipäiväkahvit. Kiitos äidin nimpparimuistamisen, ei tarvitse enää palellakaan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti