Nurmaan maisemista ajelimme helteisessä kelissä Raahen Romminokkaan Helenan ja Antin mökille. Koiralaumasta mukana vain puolet - joten rauhallista oli meininki. ;) Roope jäi oikeaan kotiinsa Nurmaalle ja Frida oli hoidossa yön yli, jotta pääsimme hieman vähemmällä reissussa. Kiitos iskä ja äiti! Aikamoisen upeaa palvelua, kun koira palautuu kotiin ja tuo motillisen kuivia koivuhalkoja mukanaan. :)
Kelit on sen verran lämpöiset, että arempikin uskaltautuu uimaan. Tässä fiiliksiä sunnuntai-illan iltauinnilta Taskulammelta.
Maanantaina lähdimme kymmeneltä matkaan, ja olimme neljän pintaan perillä Raahessa. Pari pysähdystä tehtiin matkalla. Närästys-Fanni pitää muistaa syöttääkin aina tasaisesti. Matka sujui hyvin äänikirjaa kuunnellen - vaikka kirja itsessään ei ollut erityisen hyvä, eikä lukijakaan miellyttänyt. Kaiken kaikkiaan Mikael Bergstrandin Delhin kauneimmista käsistä jäi hyvä mieli. Ainakin kirjassa oli esillä monta Intiasta tuttua juttua kuitteineen ja kuponkeineen.
Teemun ja Antin pyöräretki alkoi näistä upeista maisemista. Rantasauna ei olekaan enää ihan niin rannassa kun 50 vuotta sitten kun se on rakennettu. Kaunista oli, eikä Hanhinokan voimalan rakennuskaan häirinnyt. Heinikon takaa löytyi upea hiekkabiitsi. Maanantain iltauinti tehtiin siis meressä. Merimaisemassa on kyllä jotain omanlaistansa lumoa. Koiratkin uivat, jopa Fanni intoutui lelun perään niin monta kertaa, että mummeli piti kuivata lopulta jäähylle. Flaksi löysi monta kiveä, jonka nokassa poseerata ja patsastella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti