Parsonia suurempi metsästäjä Flaksi

Niin se vain on. Parländeri bongaa jäljen kuin jäljen parsoneita paremmin. Kaikki jäljet olisi siistiä päästä myös tutkimaan. Hihnakäytöstä kun ei olla treenattu, on lenkeillä välillä tarjolla oivaa käsien venytystä. Ehkä pitäisi siis lisätä hihnassa kulkeminen harjoittelurepertuaariin. Ei sekään varmasti ole ongelma pätevälle pennulle. Jäljen voi kyllä jättää jätä-käskyllä, mutta varmasti Flaksista saisi oivan metsäkoiran. Muita sopivia vaihtoehtouria Flaksille olisivat puunpurija (varastaa takkapuut takanlämmittäjältä) tai astianpesijä (on ehdollistunut jääkaapin oven äänen sijaan tiskikoneen luukun ääneen ja ryntää paikalle apuun viivana kun luukku avataan).

Metsästyksen sijaan Flaksista kaavaillaan agilitykoiraa. Tänään Flaksi oli ensimmäistä kertaa uudessa treenihallissa Lohjalla Saija Mustosen kolmen kerran pentukurssilla. Uusi paikka, uudet ihmiset ja uusi pohja ei ollut mikään ongelma. Saija rohkaisi meitä etenemään koulutuksessa ja vaatimaan Flaksilta jo pikkuhiljaa enemmän. Se kun tuntuu osaavan pentukurssin tarjoamalla tehdyt temput hienosti, ja saattaisi kyllästyäkin ilman haasteita. Saijan sanoin Flaksi on mahtava pentu! Ja niinhän Flaksi onkin. Ohjaajan pureskelu kesken treenienkin on vähentynyt. On siis helpompi myös siltä pohjalta lähteä vaatimaan isompia kokonaisuuksia. Kuitenkin muistaen, että kropan kehitys on vielä kesken.

Tänään Flaksi teki ekaa kertaa rataa, siis takaakiertohyppy (10 cm rimalla), putki ja putken jälkeen hyppy. Hienosti meni. Flaksin palkkaaminen on Leenan kurssilla opitun kahden lelun leikin avulla saatu mukavaksi. Flaksi tuo lelun takaisin. Niin hienoa yhden "ei koskaan lelua suosiolla palauttavan" ja toisen "tuo jos tahtoo" -tyyppisen ratkaisun jälkeen. Pitää muistaa pitää taitoa yllä. Palkkaukseen liittyen Saija muistutti myös siitä, että eteen heitettävän palkan lisäksi on hyvä välillä palkata kädestä ja välillä tiputtaa lelu ohjaajan taakse. Hienoa on myös se, ettei tarvitse varjella muiden koiria omansa hampailta. Nuo meidän parsonit kun ei ole ihan parhaita jakamaan treenipaikkaansa kenenkään kanssa. Ei ne ole koskaan mitään kenellekään tehneet, mitä nyt pärisseet joutavia liian lähelle moikkaamaan tulleille erityisesti kisatilanteissa kovassa vireessä. Ja treeneissä pysyvät kyllä töissä, eivätkä hae ulkopuolisten ärsykkeiden luokse. Mutta Flaksipa osaa (toistaiseksi ainakin) odottaa häkissä ovi aukikin (toki vasta valvovan ja palkkaavan silmän alla), vaikka muut treenaa.

Saija ei meinannut millään uskoa, ettei Flaksi ole tehnyt vielä oikeastaan mitään agilitya. No, putkea, siivekkeen kiertoa, eteenmenoa ilman esteitä ja ihan vähän pumppereilla hyppytekniikkaa. Yleensä kuulemma sanotaan, ettei koira osaa mitään ja se osaa kaiken. No, me ollaan oikeasti edetty ihan hitaasti. Onhan Flaksin kanssa treenailtu, mutta ei varsinaisesti agilitya. Enemmänkin vaan panostettu luopumiseen, häkkikäytökseen ja siihen leikkimiseen. Ja siihen, että kaikessa tekemisessä fokus olisi tehtävässä asiassa eikä ohjaajassa. Ja silti on roikuttu ohjaajan jalassa. ;) Olisi hienoa, jos onnistuisi kouluttamaan joskus itsenäisesti luvalla esteitä suorittavan koiran, eikä epävarmaa ja kyselevää treenikaveria. Eiköhän me keretä vielä Flaksin kanssa oikeaa aksaakin hitaasti edeten. Tosiaan, pitää nyt koittaa koulutuksessa silti edetäkin, ettei taas meille tyypilliseen tapaan jämähdetä ihan paikalleen. Fysioterapeutti Patrician neuvoa siitä, ettei kepeille ole mitään asiaa ainakaan ennen kesää, aiomme kyllä noudattaa.  Leenan kurssilta on saatu hyvät pohjat oppimiselle ja opettamiselle, ja Leenan opeissa esteopetus-kurssilla jatketaan perjantaisin tänä keväänä. Siinä ne esteitten alkeisopetukset sitten eteen tupsahtavatkin. Nina Mannerin treeneihin aluevalmennusryhmään Flaksi pääsee noin kerran kuussa myös. Samaiseen ryhmään pääsee myös herra Ropelitz. Tai no, neuvottelut koiran lainasta on vielä kesken, mutta eiköhän se järjesty.

Meidän vanhus Fanni sai maanantaina treeneissä nuoruustuomion. Kouluttaja arvioi Fannin iältään nelivuotiaaksi, way to go treeneissä riekkuva pikkuakka!

Frida pääsi tänään jatkamaan juoksu A:n harjoituksia. Vaikka treenattu on säälittävän vähän, suoriutui neiti siihen nähden asiasta oikein mainiosti. Ihan hienoja osumia kehikkoon saatiin! Ehkä tähän lisätään pari pientä treenivideonpätkääkin myöhemmin.

Huomenna ohjelmassa on Teemulla ja Fridalla ja Flaksilla pienet omatoimitreenit ja minulla Kromfohrländereitten rotuyhdistyksen hallituksen ensimmäinen kokous. Jännää! Iltapäivällä Flaksin pitäisi saada taas pihaamme leikkikavereita.