lauantai 18. lokakuuta 2014

Suppilovahveron purija Flaksi


Kotona lenkeillä saa kävellä Flaksin kanssa tarkkana. Neiti nappaa nimittäin tuon tuosta purkan suuhunsa ja alkaa jauhaa. Onneksi todella jauhaa, ei heti niele. Ja "jätä"-käskyllä sylkee toistaiseksi nätisti ulos. En voi käsittää mistä niitä purkkia riittää lähes joka askeleelle! Purkanjauhamisen lisäksi Flaksi tykkää napsia sieniä. Tällä kertaa ihastuksen kohteena on onneksi suppilovahverot, ei mitkään myrkkysienet. Tämä taipumus huomattiin jo keräämisvaiheessa metsässä, mutta tänään neiti on säilöntävaiheessa varastanut kuormasta muutamaan otteeseen...

Tähän ikävaiheeseen kuuluu selvästi myös pöhinä. Pöhinä KOVAAN ääneen. Ja haukku KOVAAN ääneen. Aikaisemmin Flaksi vain tuijotti F-secure systemsin kahta vanhempaa osapuolta kun hälytys alkoi. Nyt Flaksi aloittaa itse hälytykset. Useinkaan toiset eivät tosin nää syytä suurhälytykseen, joten Flaksi saa rämmeltää keskenään. Syynä voi olla jokin kolahdus naapurista tai omasta kodista, tai vaikkapa oma mahtava peilikuva uunin luukusta heijastuneena. ;) Flaksi kuitenkin palautuu näistä keuhkoiluista nopeasti, eikä räksy jää päälle.

Parsoneihin verrattuna Flaksi on ihana ulkoilija. Vaikka neiti joskus bongaakin jonkun mehevän hajun tai näkee oksalla kiinnostavia tinttejä, niitä vain ihmetellään, ei jahdata, eikä singota kilometrien päähän jahtireissulle.

Lomaviikko on kulunut hujauksessa. Alkuviikosta kävimme Hyvinkään hallilla tekemässä Flaksin pentukurssien kotiläksyjä. Kuonokosketus toimii hyvänä apuna monessa kohtaa. Flaksia siis opetetaan tökkäämään kuonolla käteen. Tuolla tempulla Flaksi sitten jumppaa esimerkiksi ryömimällä Teemun jalkojen alitse. Kuonokosketusta voisi käyttää jatkossa myös esim. aglityssa oikeaan lähtöpaikkaan asennoitumiseen tai vaikkapa eläinlääkärin pöydällä seisomiseen. Leenan Agilityn valmistavat taidot -kurssilla on saatu kyllä hyviä vinkkejä!

 Lisäksi Flaksi harjoitteli peruuttamista. Kaikenlaisia kropan hallinta- ja hahmottamistemppuja siis.

Lisäksi Flaksi on aloittanut "oikeat" agilitytreenit JAU:n penturyhmässä. Onneksi tuolla edetään hitaasti ja varmasti, ja oppimista koitetaan saada aikaan oivaltamisen kautta pentujen ehdoilla kropan kasvuvaihe huomioiden. Noihin treeneihin kuuluu mm. siivekkeiden välistä juoksemista, käännöstreeniä ja siivekkeen kiertoa. Tässä Flaksi kiertää.  Meinaamme edetä tietoisesti Flaksin kanssa hitaasti, ja siksi tuo lähestyminen sopii meille paremmin kuin hyvin. Ohjelmistoon lisätään jossain kohtaa hyppytekniikan alkeet pumppereilla. Muutaman kerran Flaksi on jotain sen suuntaista pientä jo tehnytkin.



Teemun ja Flaksin yhteistyö sujuu hienosti. Olin eilen tuuraamassa Teemua Flaksin valmistavat taidot -kurssilla, ja kyllä täytyy sanoa, että löysin itsestäsi vain monta väärää kättä ja jalkaa ja myöhässä olevia palkkausyrityksiä. Flaksi oli kyllä oma super itsensä, vaikka emäntä ei oikein osannutkaan. Kurssin päätteeksi Flaksi pääsi juoksemaan Nixi-siskon kanssa. Flaksi tervehtii Päikkiä aina niin superhyper-iloisesti, ettei mitään rajaa. Karkasipa neiti pariin otteeseen kesken treeninkin Päikin luo. Minä katselin, että tytöt olivat aika samankokoisia. Leikkihetken lopuksi paikalle saapunut Teemu totesi, että Flaksi näytti hänen mielestään hieman Nixiä korkeammalta. Vai hämäsikö karvat? Tai korvat?

Maanantaina lomaviikon alkajaisiksi kävin ensimmäisissä JAU:n treeneissäni. Jouduin tosin heti menemään ilman koiraa, koska Fannilla on juoksut, ja JAU:ssa juoksuiset saa housuissaan vaan vapaatreenata. Tapasin treeneissä ihanan Lissun. Neiti oli niin vikkelä pieni kromfohrländerin alku, ettei kamera kerennyt millään tarkennuksessa mukaan menoon. ;)



Treenailun lisäksi kerkesimme Laukaan mökille muutamaksi päiväksi Maija-Liisan, Antin ja Helenan kanssa sieneen. Saalista ei saatu ihan totuttuun tapaan, mutta kyllä näistäkin säilöttäväksi asti on. Ensimmäisenä meidän ja Maija-Liisan saalis ja sitten Antin ja Helenan saalis.



Mökillä meillä olikin sienilauman lisäksi koiralauma. Meidän kolmikon lisäksi Maija-Liisan Jutta ja Ronja nauttivat syystunnelmista. Ronja sai taas Fannilta melkoista kyytiä. Kumman kärsivällinen on toveri spanieli.


Kyllä syksy on kaunista aikaa!














2 kommenttia:

  1. Ihan kun Hemmo noiden purukumien kanssa! Onkohan näillä joku purkkageeni? Samoin täällä on ilmennyt viime aikoina mörköpuhinoita epäilyttävien kulkijoiden ja kolahdusten johdosta. Siskolikalle terkkuja!

    VastaaPoista
  2. Selvästi sisaruksia siis! Terkkuja myös Hemmolle!

    VastaaPoista