lauantai 12. kesäkuuta 2021

Terveisiä tunturista!

Ihanaa olla taas täällä. Viime kesäkuun reissu jäi koronan vuoksi väliin. Tänä vuonna kisat päästiin taas järjestämään ja tottakai kurvasimme paikalle. Flaksi on kuudetta kertaa Saariselän yöttömän yön kisoissa, Frida kymmenettä. Alkuun Flaksi oli vain turistina mukana, nyt on Frida-mummon vuoro olla eläkeläisturisti. Ajelimme keskiviikkona useamman pysähdyksen taktiikalla näihin maisemiin.

Laukaassa moikkasimme mummolassa Afoa ja Neroa ja söimme herkullista pitsaevästä. Kiitos kestitsemisestä! Matkamme jatkui Antin ja Helenan luo Ouluun, jossa tankkasimme sosekeittoa. Koirat matkustivat nätisti ja olivat mielissään pysähdysten uusista hajuista.


Simossa ihastelimme kulleroita ja Martimonaapaa, soidensuojelualuetta.



Saariselällä olimme puolen yön huitteilla. Tällä kertaa majoitumme Holiday Club Villasissa - meillä on kolmen makuuhuoneen "kerrostalokoti" kolmannessa kerroksessa. Flaksista on mahtavaa katsella tunturimaisemia. Hyvin koirat osaavat olla tälläisessa majoituksessakin - toki täällä on tosi rauhallistakin. Mutta on kyllä ihmisiä ja muita koiria. Kisapaikalle on parinsadan metrin matka. Tosi kätevää.





Heti torstaina kävimme Ivalossa Pielpajärven erämaakirkolla kun meillä oli sillä suunnalla ruokaostosten nouto Ivalon K-Supermarketista. Tosi näppärästi toimi keräyspalvelu täälläkin.

Pielpajärven reitti on aina yhtä ihana retkikohde. Tällä kertaa puissa oli lehti ja kullerot kukkivat. Hyvin jaksoi Fridakin painella 9.8 km. Frida tosin hupsahti matkalla myös vahingossa suolampeen ja sen jälkeen oli käytävä uimassa melko kylmässä järvivedessä. Flaksi oli innoissaan  rantojen tutkimisesta, mutta uimamaisterin hommiin Flaksi ei ryhtynyt.




































Iltalenkille lähdimme klo 22 tunturiin. Kävelimme Iisakkipäälle katsomaan yötöntä yötä. Siitä saatiin seitsemisen kilometriä lisää talsimista samalle päivälle. Ihan hyvä kisoihin valmistautumisriitti Flaksille siis. Flaksi suhtautuu erilaisiin alustoihin välillä hieman epäilevästi. Metalliristikkopäällysteinen silta oli tosi jännä.





















Klo 23.45 on otettu tuo ylläoleva kuva. Valoisaa on. Flaksi on köllinyt ja pyörinyt keskiyöllä tunturissa ja sen jälkeen jo monessa muussakin paikassa.

Ensimmäisen kisapäivän aamuna kävimme Tuulijärvellä, joka paljastui nimensä mukaiseksi paikaksi. Kaunista ja tuulista oli. Ja kylmää vettä.









Yöttömän  yön kisat starttasivat aurinkoisessa ja kuumassa säässä. Hiekkakenttä oli hyvä juosta, ja kaikki sujui muutenkin oikein mukavasti. Flaksi tapasi kisoissa myös kisaamassa olevan Rauha-siskonsa tyttären Tyynen. Tyyne oli söpö!



Flaksin ensimmäiset radat tunturissa olivat sujuvaa menoa. Ensimmäiseltä radalta tosin tuli vitonen puomilta, kun alastulo oli yllättäen mallia loikka. Keinu taas oli oikein hyvä kisakeinu. Toiselle radalle Flaksi tuhmaillen varasti, ja ohjaaja tuhmaillen vain jatkoi rataa. Kepeillemenon epäonnistumisesta napsahti vitonen. Muuten rata oli hyvä, puomi suorastaan erinomainen. Flaksi oli molemmilla radoilla palkinnoilla. Eka radalla toinen ja toisella radalla kolmas.





Illalla uni maistui koko porukalle. Tai no, Frida veteli kyllä eilen sikeitä melkein koko päivän. Edellispäivän lenkkeilyt taisivat hieman väsyttää mummelia.

Tänään tytöt pulahtivat aamulenkillä. 









Päivän ohjelmassa lisää agilitya hyvässä säässä. Miten mukavaa! 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti