Pyöräilyä, kotoilua, löhöilyä, talkoilua, ajelua, mökkeilyä, treenailua, kisailua...

Viimeiseen kolmeentoista päivään on mahtunut monenlaista ohjelmaa. Isäntä pyöräili, emäntä kotoili koirien kanssa. Käytiin treenailemassa, lenkkeiltiin ja hengailtiin kotona. Jotain pientä tehtiin yhdessä pihassa, ihan en vakuuttunut koirien talkootyön osuudesta. Kuoppia kukkapenkissä ja mullat terassilla. ;) Roope toimi ansiokkaasti vahtikoirana, se olikin tosi väsyttävää puuhaa. Säät suosivat, vain yksi päivä oli sateinen. Kävinpä Flaksin kanssa kaksistaan kisaamassakin. Se se vasta jännää oli. Kaksi hyllyä tehtiin, mutta oli molemmissa radoissa hienoa irtoamista myöhässä tulleiden ohjeiden aiheuttaman pomppimisen lisäksi.

Isäntä palasi pyöräretkeltä ehjänä, pyörä ei. Pyöräretken päätteeksi mökkeiltiin Laukaassa. Sää oli sadepainotteista, mutta oli niitä poutaisiakin hetkiä.  Koirat nauttivat lepäilystä ja pulikoinnista.

Laukaasta siirryttiin Mäntyharjulle majoitukseen ja Mikkeliin kisaamaan. Rantakylässä vietimme lauantaina koko pitkän päivän ja sunnuntainakin melko ansiokkaasti aikaa. Roope pääsi kurvailemaan yhden hyppärin verran. Ihan turhaan jännitin, että jätkä ei pysyisi omalla kentällä ja minun kanssa työssä. Hienosti pysyy. Mutta noin jähmeää ei saa olla ohjaajan liike, muuten homma ei kyllä pelitä. ;) Kivaa oli silti! Sitten saatiinkin lukea kirjoja useampi tunti ennen kolmosluokan kisoja ja Fridan ja Flaksin startteja. Fridan ensimmäinen rata osoitti, että ohjaajan pitää treenata pakkovalsseja, ja koko viikonlopun radat, että Fridan pitää muistutella keppien suoritus mieleensä. Voi luoja paratkoon, oli spontaani ohjaajan kommentti toisella radalla.  Kolmannella radalla oli taas ne supervaikeat kepit, ja keinulta tultiin ihan sikana. Sunnuntain ekalla radalla kepit onnistuivat, mutta muuta pientä sattumaa osui matkan varrelle, kuten rengas, jota ei vissiin ole aina pakko hypätä. ;) Toisella radalla otettiinkin taas keppivirhe, ja ohitettiin tällä kertaa muuri. Viimeisellä radalla kepit onnistuivat, mutta puomin kontakti oli liian lennokas, ja ohjaajan myöhästymisen takia matkalla kutsui myös väärä putken pää. Reissusta muistojen arkkuun jäi siis kokemusta ja hassuja lausuntoja.


Flaksin hyppärin lähtö oli tosi vaikea, ja radalla tulikin hieman mutkia matkaan. Toisen radan lähtö oli vielä haastavampi, mutta rata oli lopulta nollarata, vaikka aikatasoitusta ennen A:ta olevan hypyn tanssiaskelissa tulikin annettua. Silti toinen agiserti. Kolmannen radan lähtö oli päivän paras, ja niin oli puomikin. Harmillinen kielto yhdeltä hypyltä, muuten hyvä rata. Sunnuntain ensimmäisen radan lähtö oli taas ihan kaaosta. Saatiin myös treenilistalle lähdön lisäksi muitakin asioita, A:lta ja keinulta käännökset. Toisen radan lähtö olikin jo melko hyvä, ja itse ratakin. Harmillisesti Flaksi kuitenkin pyörähti yhdestä putkesta pois hyllyn arvoisesti. Flaksi päätti viikonlopun kisaurakan hienoon ja vauhdikkaaseen (kaikkien kokoluokkien nopein aika) rataan, mutta muurin palikka tuli alas. Ensi viikonloppuna ei kisata, mutta seuraavana sitten taas lisää! :)

Alkuviikon aikana pihavajojen kattoja on entrattu, kyllä nyt kelpaa. Kiitos iskä ja äiti!