Agilitya, pihahommia, juhannus Mäntyharjulla

Otsikossa tiivistetysti viimeisen viikon kuulumiset. Kotiin tultuamme olemme pesseet pihassa olevaa allasta kivineen, kitkeneet kukkapenkkejä, pesseet terassia, sen sellaista hommaa. Joka päivälle tuntuisi olevan tekemistä. ;) Välillä on sitten touhuiltu koirien kanssa. Flaksi kävi ennen juhannusta Leenan kurssilla pinkomassa lujaa. Frida on täsmäillyt puomin kontakteja. ;) Fanni kävi pitämässä hauskaa Hyvinkäällä. Roope on aloittanut keppitreenit.

Juhannusta vietimme rauhallisissa merkeissä Mäntyharjulla. Sain viime viikolla pienen kesäflunssan poikasen, joka on nyt jo oikeastaan muisto vain. Hyvä niin. Mutta jäi sitten Nurmaan lavan juhannustanssit käymättä. Taas.

Flaksi on ruvennut kurmottamaan Roopea. Leikkii kyllä edelleen omasta aloitteestaan ja antaa pojan olla myös rauhassa, mutta on hyvin topakkana takamuksen haistelusta. Välillä lennättää mitteliä ihmissilmin katsottuna myös syyttä suotta. Roope on ollut asiasta enemmän kuin ihmeissään. Mutta jätkä on onneksi sen verran peräänantamaton, ettei lannistu pienistä!

Roope onkin meillä treeneilemässä. Poika pääsi Fridan kanssa myös Patrician taikanäppien käsittelyyn. Minua mietitytti erityisesti pojan polvien tilanne pentueessa ilmenneen patella luksaation takia. Ei onneksi ole syytä huoleen!

Koirat eivät ole pistäneet pahakseen vapaata hengailua pihassa. ;)

 Aina on aikaa hyvälle ruualle. Savumuikut. Niin helppoa ja hyvää.

 Juhannuskuvia 2015:

 Juhannusreissusta kotiuduttu syömään luita ja jatkamaan työleiriä.

Home sweet home

Borta bra, hemma bäst! Ihana olla kotona. Niin tuumivat selkeästi myös koirat. Samoilivat pihassa onnellisen oloisina tyyliin "mun hoodit".  Flaksi sai järjettömät ilohepulit ja juoksi tuhatta ja sataa ympäri pihaa välillä suureen ääneen Fannin korvaan karjuen. Fanni katseli minua sen näköisenä, että "tee jotain, toihan on ihan kaheli." ;) Fanni itse onkin aina niin järkevä, tässä kuvatodiste asiasta Oulusta kun oltiin Fridan kanssa jäähyttelylenkillä.

Ei edennyt neiti Mannisen matka kovin nopsaan, ei.

Tänä vuonna SM-kisoissa kävi niin, ettei Frida päässyt finaaliradalle. Muuten hyvin sujuneella karsintaradalla napsahti okserin rima alas. Valehtelua olisi, jos väittäisi, ettei yhtään harmittanut, mutta iloisina kannustettiin tuttuja finaalissa. Ensi vuonna uudestaan! ;) Ja mikäs olikaan tänä vuonna katsojan roolissa ollessa, kun Ville ja Aino uusivat SM-hopeansa! Huikeeta!

Kotona on ihanaa olla siksikin, että on kiva katsella, mitä pihasta on noussut.

Mini Parson Team 2015 Oulussa

Etelämpään tultiin jo torstaina. Kylmähköä, vaikka aurinkokin ajoittain paistelee. Siksipä poltin heti perjantain kisapäivän aikana naamani. ;) Ei kai sitä nyt tuulessa huomaa, että aurinkokin paistaa.

Meidän lauma on ollut upeasti hotellikoirina ihan keskustassa, jopa parsoneita selkeästi haukkuherkempi Flaksi. Neiti on reissussa kun vanha tekijä. Lenkillä vesi oli elementtinä mielenkiintoinen, mutta hieman pelottava.

Perjantain kisoissa Teemulle ja Fridalle hyppyradalla 5 (hieman pieleen singonnut valssi) ja aksaradaltakin jotakin pientä, oliko kielto ja kontaktivirhe. Pitää ihan katsoa videot, sen verran monta rataa on tullut tänään katsottua ja oltua kaksi pitkää päivää kisapaikalla, että rehellisesti sanottuna en muista. ;) Hienoa menoa kaikesta huolimatta. Fridan ja Klenin pentu Fanny vetäisi Jennin kanssa superradan ja oli isojen kisojen kolmas!

Tänä aamuna meidän kaksikko starttasi parsoneiden rotujoukkueen ekana koirakkona. Radalta tulos 5 (puomin kontakti), mutta hieno saavutus vaikealla radalla. Fannylta putosi eka rima, joten myöskin tulos 5. Cara hyllytti kun väärin alkaneet kepit jäi korjaamatta. Porukan kokonaistulos jäi siis hylätyksi, kun erinäisten epäonnisten sattumien takia meillä oli tällä kertaa vaan kolmen koiran joukkue. Kivaa oli! Myös maskotilla.

Flaksi oli turistina ja tapasi Rauha-siskon ja muita tyyppejä.