Kas, se onkin maaliskuu

 Helmikuu meni nopeasti. Ollaan jo maaliskuun puolella. Keli olikin tänään varsin keväinen, linnut lauloivat ja tikat koputtelivat ja vesi lotisi. Kun ajelimme talkoohommiin Ojankoon maajoukkuekarsintoihin, satoi suorastaan reippaasti vettä. Tuntuu, että lumet sulavat silmissä. Mutta kevät keikkuen tulevi, eiköhän me vielä luntakin saada. 

JAU siis järjesti maajoukkuekarsintojen ensimmäisen osakilpailun viikonloppuna. Melkoinen ponnistus yhdistykseltä, mutta hienostihan kisat pyörivät. Meidän Flaksi-mummollakin olisi ollut vielä menolippu karsintoihin rankingsijalla 28., mutta eläkeläiset eivät osallistu enää  kisoihin. Pulla Piikitta on siis täyttämässä Flaksin saappaita. Hienosti pieni neiti on oppinut uusia taitoja. Toki paljon on hommia edessäkin.

Tällä viikolla Pullalta jäi Steffin treenit väliin lihashuollon takia. Jossun/Ketterä Kettu mukaan Pullan kroppa on taas kehittynyt ja saanut lihasta. Hieno homma. Torstaina Pulla pääsi  Edithin kanssa Sannin yksärille (ja treenien päätteeksi metsään juoksemaan). Hienosti sujui ratapätkä Pullalta. Lisäksi olemme käyneet tekemässä muutamaan kertaan omia pikkutreenejä lähinnä kontaktien ja keppien harjoittelun merkeissä. Hitaasti mutta varmasti nekin projektit etenevät. Tänä aamuna tehtiin kyllä putken jatkoja. 

Eilen kävimme Pullan kanssa Maku-äitiä ja Kaisa-kasvattajaa kannustamassa karsinnoissa. Hienoa menoa oli Makulla, harmillisesti pikkuvirheitä vaan mahtui matkalle mukaan. Ostimme myös Flaksille Kaisalta  Makulle hieman liian lyhyen merinovillatakin. Flaksi paleli pakkasilla, ja nyt kun pakkaset loppuivat, olisi riittävän lämmin takki valmiina.

Ojangon aamupyörähdyksen jälkeen suuntasimme Tytyrin kaivokseen Nipa-serkun juhliin. Hienot juhlat mielenkiintoisessa ympäristössä. Lämmin kiitos, että saimme olla mukana juhlassa!

Mukava ja touhuntäyteinen viikonloppu siis takana. Ja ei kun kohti uutta työviikkoa, askel ja hetki kerrallaan.