Kiitos 2023

 Vuosi 2023 alkaa olla taputeltu. Tällaisena päivänä on läsnä innokkuus tulevasta ja haikeus menneestä. Haikeus liittyy harrastusrintaman tapahtumiin. Team Flaksin agilityvuosi tarjosi taas unohtumattomia hetkiä tänäkin vuonna. Kun Flaksi täyttää huhtikuussa  jo täyden kympin verran vuosia, liittyy näihin harrastusaatteisiin väistämättä jo tulevan luopumisen harjoittelua ja sitä kautta haikeutta. Edelleen jatketaan päivä kerrallaan, niin kauan kun terveitä ja innokkaita harrastuspäiviä on meille yhdessä suotu. Onneksi meillä on ihan paras lihashuoltotiimi (elänfysioterapia Patricia Hirn ja Ketterä kettu/Johanna Sallinen) taustatukena, joten harrastuksen jatkoa pohditaan koko ajan koiran fysiikka tarkasti huomioiden.

Agilityrintamalla oli todellista tunteiden vuoristorataa. Vuosi 2023 piti sisällään ensimmäisten maajoukkuekarsintojen voiton ja sitä kautta menolipun EO-kisoihin Tanskaan. Fiilis oli upea kahden voitetun radan ja kokonaiskisan voiton  jälkeen! Maaliskuiset Halli-SM-kisat Turussa toivatkin sitten esiin Flaksin toisen puolen, ja neito ei karsintaradalla tehnyt muuta kun kytännyt ohjaajaa. Käsittämättömän pyörimisen päätteeksi neito sai kuitenkin tuomarilta armosta puhtaan radan, mutta aikaa paloi töllöilyyn niin, että nollalla oltiin sellaisilla sijoilla, joilla ei ollut mitään asiaa yksilöfinaaliin. Fiiliksestä toiseen siis. Joukkuekisassa meno tokeentui ja JAUn upea joukkue voitti kultaa.

Kevät piti sisällään lihasrevähdyksen kuntoutuksineen, ja toiset karsinnat olivat vaarassa jäädä team Flaksilta kokonaan väliin. Patrician upealla suunnitelmalla ja tuella neito kuntoutui kuitenkin juurikin ajoissa ja muutaman treenikerran kokemuksella käytiin toisissa karsinnoissa. Näin siitä kirjoittelin silloin: 

Team Flaksi teki uskomattoman hienoja ratoja pienillä virheillä perjantaina ja lauantaina. Rytmi oli hyvä, yhteistyö toimi ja Flaksi kulki kovaa kuntoutuksesta ja tauosta huolimatta. Myös ohjaaja tikkasi tavalliseen tapaan. vaikka ohjaajankin polvi oli oikutellut ikävästi juuri karsintojen alla. Kahdella radalla riman pudotus, yhdellä Flaksi poistui pituudelta väärin eli liian tiukasti merkkien välistä ja yhdellä radalla Flaksi ei sujahtanut toivotusti putkeen. Pikkuvirheistä huolimatta tunnelma oli hyvä, koska radat olivat ihan kaksikon omaa hienoa tasoa, valitettavasti matkassa oli tällä kertaa vaan hieman epäonnea. Sunnuntain viimeiselle karsintaradalle Team Flaksi lähti edellisen karsinnan pisteiden perusteella kolmannelta sijalta. Tässä kohtaa oltiin siis vielä yllättäen hienosti maajoukkuepaikoissa kiinni. Valitettavasti viimeinen rata ei tällä kertaa onnistunut, vaan meni hylätyksi Flaksin ohitettua yhden hypyn kokonaan. Tätä  ennen oli tullut jo keinuvitonen. Lopputuloksissa kaksikko päätyi siis sijalle 9. Käteen jäi ensimmäisistä karsinnoista saatu paikka European Openiin Tanskaan heinäkuulle. Juhannuksena Savonlinnassa Team Flaksi voitti Jussinjuoksujen finaalin. 

Ja koska toisen epäonni on näissä hommissa toisen onni, nousi Flaksi varakoirakkopaikalta PM-kisoihin Vantaalle. Siellä ei valitettavasti mennyt toivotulla tavalla, eikä finaalipaikka auennut meidän tiimille:

"Niinhän se on, että onnistuminen motivoi. Epäonnistuminen (tai epäonnistumisten sarja) masentaa. Mutta kun on oikein kova pää, sitä painellaan eteenpäin sisulla ja sinnikkyydellä, eikä anneta (tai ymmärretä antaa? ) periksi. Meidän tiimi on taklannut sekä ohjaajan että koiran loukkaantumisia ja kuntoutunut takaisin radoille kerta toisensa jälkeen. On aivan upeaa, että Team Flaksi pääsi juoksemaan EO- ja PM-karsintaratoja hienossa sinivalkoisessa paidassa. Olisi silti valhe väittää, ettemme olisi tavoitelleet ja toivoneet jotakin enemmänkin. Tällä(kään) kertaa taidot eikä tuuri riittäneet. Jos jotakin, tämä laji on opettanut nöyryyttä ja kiitollisuutta. Koiran nimi ei selvästikään ole tulosmielessä enne (vaikka satunnaisia onnistumisiakin on isoissakin kisoissa nähty), mutta Flaksi on silti aivan upea harrastuskaveri, joka antaa aina kaikkensa. Epäonnistuminen on mustelma, ei tatuointi. Hetki keräillään ja sitten suunnataan kohti uusia seikkailuja. Nautitaan jokaisesta jäljellä olevasta mahdollisuudesta meidän hienon Flaksin kanssa. "

Noista fiiliksistä noustiin taas uuteen intoon ja Jyväskylän SM-kisoihin lähdettiin tekemään jälleen omaa parasta. Karsintarata olikin upea, ja maalissa ohjaaja luuli, että paikka finaaliin oli vihdoin käsissä. Valitettavasti ei ollut, koska muurinpalikat putosivat matkalla. Niin lähellä, mutta niin kaukana. 

Lokakuussa kävimme Norwegian Openissa, jossa finaalipaikka napsahti heti ensimmäiseltä radalta tehdyllä hienolla nollalla. Se jäikin sitten sen reissun ainoaksi nollaksi, vaikka meno varsin hyvää ja lupaavaa koko reissun ajan olikin.

Eipä siinä, ensi vuonna jälleen uutta matoa koukkuun. Jokainen tsäänssi on uusi mahdollisuus!

Juuri tällä hetkellä vietetään pientä harrastustaukoa ja toipumista. Flaksi kävi perjantaina hammasoperaatiossa, jossa yhden heiluneen hampaan lisäksi poistettiin kolme muutakin hammasta. Vetoleluleikissä huomasin, että lelu juuttui kiinni ja että hammas heiluu, eikä Flaksi ollut oireillut suutaan mitenkään. Onneksi saimme Kanta-Hämeen eläinklinikalle pikaisesti ajan, ja siellä hyvin asiallista palvelua. Nyt pitäisi neidon suun tulla ehtaan kuntoon. 

Joulua vietimme rauhassa kotosalla. Tämän työhulinasyksyn jälkeen rauhallinen oleilu ja hengittely ja hengailu on tullut tarpeeseen. Onneksi on vielä kokonainen viikko lomaa aikaa palautumiselle. 

Kynttilöitä, kukkia, hämärän hyssyä, kirjan lukemista, lenkkejä lähimaastossa, saunomista ja paljuilua, joogaa ja joulumusiikkia.

Joulupäivänä saimme Nurmaan porukat kylään. Lämmin kiitos vierailusta! 💛Tapaninajelulla kävimme Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla kauneimmissa joululauluissa.

Välipäivinä Nero ja Afo kävivät luiden lajittelussa emäntineen. Lämmin kiitos visiitistä! 💛

Hyvin sujui koiralauman kanssa kahden urospystykorvankin kanssa. Roope oli lopulta hyvin vaikuttunut ja innostunut Nerosta. Nero suhtautui pienempään rähisijään erittäin hyvällä huumorilla ja suurella ystävällisyydellä.

Ehdimmepä Lasimuseoonkin Marta Klonowskan Liikahduksia- ja Alma Jantusen Sadonkorjuu -näyttelyihin. Mykistävän hienoja lasitöitä oli molemmilla!

Uutta vuotta vastaanotamme omalla porukalla kotosalla ihan rauhassa. 

Juuri tämä hetki on kaunis. Tuokoon tuleva vuosi sitä, mitä tarvitset ja haluat! Iloa ja valoa!

Ylläolevat kuvat napattiin aatonaaton ajelulta Valkmusan kansallispuistosta Pyhtäältä. Kävimme umpihankikävelyllä ja Kotkassa viemässä kynttilät ukin ja mummon haudalle.