Hupsista - aika viuhuu eteenpäin

 Jopas jotakin. Flaksin edeltävä blogipostaus on SM-kisoja edeltävältä ajalta. Tämä kertoo jotakin hyvin olennaista tästä syksystä. Kety on kovasti paljon kiinni työtöissä, ja siksi blogikin on ollut niin hiljainen. Yritetään ottaa kiinni taas kerran viikossa päivityksistä, vaikkapa sunnuntaisin. Mutta ei luvata mitään. 

Hyvästä valmistautumisesta ja yrityksestä huolimatta SM-kisoista ei tullut menestystä tänäkään vuonna. Majoituimme Laukaan mummolassa, ja tiimin huolto toimi hienosti. Lämmin kiitos! SM-kisojen etkoja käytiin sateisessa säässä. Flaksi ja Teemu osallistuivat hyppärille, jolla pohja todettiin toimivaksi. Yksi kielto putkelta, muuten hyvä rata. Toinen rata jätettiin suosiolla väliin ja lähdettiin lepäämään. 

Karsintaradalle lauantaina kaksikko lähti viimeisessä ryhmässä, joten saimme heräillä rauhassa ja valua kisapaikalle. Läheltä piti, mutta ei finaalipaikkaa tänäkään vuonna. The race was good, but the dog was slippery! Meidän mummeli veti täysii - kovin aika , mutta muurinpalikkaan jäi finaalipaikka tällä kertaa. Hyvä rata, hyvä fiilis. Jospa sitten ensi vuonna kymppivuotiaana ekaa kertaa elämässä SM-finaaliin?!

Kun finaalipaikka jäi tälläkin kertaa saamatta, suuntasimme mökille sieneen ja saunomaan ja uimaan. 

Ilta olikin upea ja sienisaalis huippu. Sunnuntaina käytiin vielä koittamassa onnea #parhaassaseurassa JAUn medijoukkueessa. Tällä kertaa vain Eeva ja Ville onnistuivat tekemään nollan, muut hyllyttivät, ja joukkuefinaalikin jäi juoksematta. Pääsimme kohtuuajassa kotimatkalle ja nappasimme Ropsun Nurmaalta kyytiin. 

SM-kisojen jälkeen on sienestetty. Nyt on kantarelleja, tatteja ja mustatorvisieniä omiksi tarpeiksi riittämiin. 

On tehty töitä, töitä, töitä, töitä. Ja koitettu jossain välissä hetki lukea kirjaa ja rauhoittua.

On lenkkeilty enemmän ja vähemmän innokkaasti. 

On käyty yhden yön sienireissu Nurmaalla.

Mäntyharjulla on kantarelleja ennennäkemättömän paljon. Sääli niitä oli metsään jättää, mutta ei määräänsä enempää jaksanut kotiinkaan kantaa.

On juhlittu synttäreitä. Kiitos kaunis! Oli kivaa, hyvää, ihanaa, kaunista!

Teemu ja Flaksi ovat kisanneet KAT:n kisoissa ja JAU:n kisoissa ilman ketyä. Kety on tehnyt töitä. Molemmista kisoista tuliaisina oli yksi voittonolla. Myös syksyn ensimmäiset valmennusryhmän treenit menivät ilman ketyä. Eilen olin sitten vihdoin menossa mukana. Ja hienoa menoa meidän kaksikolla olikin! Tästä on hyvä jatkaa agilitysyksyä!

Onni on todellakin pala kakkua. Prinsessa sellaista.