Taas on saatu ihailla metsälenkeillä kevään etenemistä. Mikä ihana vihreys meidät onkaan ympäröinyt!
Tälle kasville emme ole ehtineet etsiä nimeä. Tämä on kevään uusi bongaus. Tunnistatko?
Olemme olleet seitsemän viikkoa kiltisti kontaktitta kotona. Eilen ajelimme Nurmaalle äitienpäivänviettoon. Periksen ja tyttöjen jälleennäkeminen oli riemuisa. Toki Flaksin piti ensin pistää Roope kuriin ja nuhteeseen, mutta sitten jo juostiin yhdessä. Frida aloitti valtavan hepulijuoksemisen välittömästi autosta vapauduttuaan. Ei siis ihme, että mummo tilttasi illalla. Tänään kävimme aamulenkkinä kympin kävelyn - ei ollut kuuden jälkeen ruuhkaa eikä liiaksi kulkijoita (yksi sarvipääpeura). Mukava oli vaihteeksi talsia toisenlaisissa maisemissa. Kaikki koirat pääsivät tekemään myös vähän muutaman hypyn piha-agilitya. Ropsu oli tosi innoissaan, niin kyllä tytötkin. Huomisesta alkaen pääsemme JAU-areenalle vapaatreenailemaan hygienia huomioiden.
Kiitos vanhemmille kestitsemisestä! Oravankyttääjä on palannut kotiin tähystyspaikalleen.
Kolme päivää etätöitä edessä. Sitten koirat saavat hetkeksi nukkumisrauhan. 😇
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti