Siksi ne ovat aina niin kaukana toisistaan.
Tiistain Jennan treeneissä Flaksi oli kouluttajan sanoin ihan sairaan hyvä. Puomille olisi toki toivottu vielä alempia osumia, mutta ollaanpa nyt enemmän positiivisen äärellä. Esteille irtoaminen onnistui!
Mäkelän Markon treeneissä oli onnistumisen hetkiä myös, ainakin vauhtia ja "vaarallisia" tilanteita.
Työviikon aikana olen lukenut loppuun Voittamisen anatomian. Muistetaan core, niin henkisessä kuin fyysisessä mielessä. Ihan mielenkiintoinen lukukokemus, vaikkakin toki paljon tuttua asiaa. :)
Flunssa nappasi kiinni, ei voi mitään. Viikonlopuksi suunniteltu mökkireissu vaihtui siis sohvalla pötköttelyyn. Tänään reippailtiin oman seuran kisoissa Flaksin ja Teemun kolmen radan verran. Flaksi oli melkoisilla kierroksilla, joten kenneltytölläkin riitti puuhaa rauhoittumisen yrityksessä ja temputtamisessa. Ekalla radalla Flaksi taisi kuvitella tulleensa ipo-treeneihin. Onneksi puru ei onnistunut täydellisesti, joten ohjaajan ranteeseen muistoksi jäi vain mustelma. Kaksi seuraavaa rataa olivatkin jo agilitya. Ensimmäisellä agiradalla tapahtui kyllä Flaksille tyypillinen juoksen jalkojen mukana-tilanne, mutta keinu ja puomi toimivat ja kepeille mentiin hienosti. Viimeiseltä radalla nolla, kiitos kiltin tuomarin. Kotituomarit olisivat antaneet keppejä edeltävästä tilanteesta kiellon, mutta tällä tulkinnalla mennään tällä kertaa. Sen verran tuossa kuitenkin tuli annettua aikatasoitusta, että piti taipua kolmanteen sijaan. Siihen ollaan kyllä oikein tyytyväisiä. Iina ja Eeva vetäisivät ihan huikean hienot radat! Nyt on kasassa 5/8 SM-nollaa ensi kesälle. Kaiken kaikkiaan kisareissusta jäi päällimmäiseksi hyvä fiilis. Keinu ja puomi olivat ok, putkelle onnistui takaaleikkaus ja radoilla oli hienoa pätkää. Tästä on hyvä jatkaa kisaamisen harjoittelua.
Koiralenkit kannattaa suunnata metsään, sinne on noussut aarteita!
Tiistain Jennan treeneissä Flaksi oli kouluttajan sanoin ihan sairaan hyvä. Puomille olisi toki toivottu vielä alempia osumia, mutta ollaanpa nyt enemmän positiivisen äärellä. Esteille irtoaminen onnistui!
Mäkelän Markon treeneissä oli onnistumisen hetkiä myös, ainakin vauhtia ja "vaarallisia" tilanteita.
Työviikon aikana olen lukenut loppuun Voittamisen anatomian. Muistetaan core, niin henkisessä kuin fyysisessä mielessä. Ihan mielenkiintoinen lukukokemus, vaikkakin toki paljon tuttua asiaa. :)
Flunssa nappasi kiinni, ei voi mitään. Viikonlopuksi suunniteltu mökkireissu vaihtui siis sohvalla pötköttelyyn. Tänään reippailtiin oman seuran kisoissa Flaksin ja Teemun kolmen radan verran. Flaksi oli melkoisilla kierroksilla, joten kenneltytölläkin riitti puuhaa rauhoittumisen yrityksessä ja temputtamisessa. Ekalla radalla Flaksi taisi kuvitella tulleensa ipo-treeneihin. Onneksi puru ei onnistunut täydellisesti, joten ohjaajan ranteeseen muistoksi jäi vain mustelma. Kaksi seuraavaa rataa olivatkin jo agilitya. Ensimmäisellä agiradalla tapahtui kyllä Flaksille tyypillinen juoksen jalkojen mukana-tilanne, mutta keinu ja puomi toimivat ja kepeille mentiin hienosti. Viimeiseltä radalla nolla, kiitos kiltin tuomarin. Kotituomarit olisivat antaneet keppejä edeltävästä tilanteesta kiellon, mutta tällä tulkinnalla mennään tällä kertaa. Sen verran tuossa kuitenkin tuli annettua aikatasoitusta, että piti taipua kolmanteen sijaan. Siihen ollaan kyllä oikein tyytyväisiä. Iina ja Eeva vetäisivät ihan huikean hienot radat! Nyt on kasassa 5/8 SM-nollaa ensi kesälle. Kaiken kaikkiaan kisareissusta jäi päällimmäiseksi hyvä fiilis. Keinu ja puomi olivat ok, putkelle onnistui takaaleikkaus ja radoilla oli hienoa pätkää. Tästä on hyvä jatkaa kisaamisen harjoittelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti