Niin se on täällä, syksy. Syksy on alkanut flunssan ja isännän polvivamman merkeissä. Niin, se ei vielä leikattu polvi. Napsahti takaakierto-ohjauksessa treeneissä tiistaina. Ilmeisesti onneksi vain venähdys, mutta kipeä se on, yhtä kaikki. Voi kun tulisi nopeasti kuntoon.
Viikonlopun ohjelmaan kuului vieraita, Latoteatteria (Tilly oli hyvä!), paljuilua, kotiruokaa, synttärikahvit ja JAU:n 20-vuotisbileet. Heini kurvaili hieman hämmentyneen Flaksin kanssa mestiksissä (eivät ole koskaan aiemmin tehneet mitään yhdessä, hienosti meni) ja minä kokeilin joko voisi juosta. Selvisin niistä kahdesta radasta Fannin ja Fridan kanssa (ilman tuloksia), mutta ei minustakaan vielä liiemmin juoksijaksi ole. Voi kun saisi ohjaajat kuntoon ja pääsisi treeneihin! Joka tapauksessa, uusi viikko, uudet kujeet.
Viikonlopun ohjelmaan kuului vieraita, Latoteatteria (Tilly oli hyvä!), paljuilua, kotiruokaa, synttärikahvit ja JAU:n 20-vuotisbileet. Heini kurvaili hieman hämmentyneen Flaksin kanssa mestiksissä (eivät ole koskaan aiemmin tehneet mitään yhdessä, hienosti meni) ja minä kokeilin joko voisi juosta. Selvisin niistä kahdesta radasta Fannin ja Fridan kanssa (ilman tuloksia), mutta ei minustakaan vielä liiemmin juoksijaksi ole. Voi kun saisi ohjaajat kuntoon ja pääsisi treeneihin! Joka tapauksessa, uusi viikko, uudet kujeet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti