Laukaan reissu, oman seuran kisat ja uuden valkkukauden aloitus

 Se on syksy nyt. Arki viuhuu vauhdikkaasti töissä ja agilitytreeneissä. Pihan vielä kukkivia kukkasia kerkeää just ihastelemaan ennen kuin ilta pimenee. Mummokoira on aloittanut ikävän uuden tavan. Frida herättää öisin aktivoitumalla klo 01-04 aikoihin touhuilemaan, käppäilemään, juomaan, ulkoilemaan...Hyvähän sitä sitten on vetää unta palloon kun palvelusväki lähtee päiväksi silmät ristissä töihin. Kummasti sitä kuitenkin työn sykkeessä unohtaa väsymyksensä, ja vaikka kotiin palattuaan onkin väsynyt fiilis, sitä piristyy kummasti kun iltaohjelmassa on agilitya.

Flaksi on mukana JAUn Sanni Kariniemen koutsaamassa valkkuryhmässä. Maanantaina oli startti, ja Flaksin treenit menivät superhienosti. Erityisen suuresti ilahduttaa Flaksin keppiosaaminen - upeita itsenäisiä kepeille hakuja sekä Sannin treeneissä että Jennan treeneissä heti ekalla yrittämällä. Jennan kanssa sovittiin, että aletaan työstämään takaakiertoja itsenäisemmiksi. Se olisikin hieno taito Flaksille, niin ohjaaja pääsisi entistäkin paremmin liikkumaan reippaasti eteenpäin. Eipä jää sitten ensi vuonna SM-finaalirata takaakierron jälkeisen ohjauksen myöhästymisestä kiinni. Ja saahan sillä vielä vähän hiottua aikoja paremmaksi.

Viime viikonloppuna kerkesimme monenmoista. Olimme yhden yön mökkeilemässä Laukaassa, lauantaina juhlittiin Maija-Liisan synttäreitä ja sunnuntaina olikin jo vuorossa neljä starttia oman seuran kisoissa JAU Areenalla. Kisaamisen lisäksi kenneltyttö talkoili Team Flaksille talkoopisteitä. 

Naurun, höpöttelyn, herkuttelun ja laulun täyteisen Laukaan reissun jälkeen oli mukava mennä oman seuran kisoihin. Team Flaksi sai "saaliiksi" 3 nollaa neljältä radalta. Kahdelta ensimmäiseltä radalta tuli voittonolla. Toinen näistä Esa Muotkan hyppäreistä oli taistelurata, toinen taas oikein sujuva veto. Kaukisen Markun ensimmäiseltä agiradalta tuli tulos 10 (puomi (rytmirikko) ja rima) sekä taistelunolla, jolla jäätiin puolen sekuntin päähän upean radan juosseista Jarkosta ja Arvosta. Kelpaa sitä joskus olla kakkonenkin. 😉

Vielä pitäisi yksi voittonolla kerätä lokakuussa, sitten kestäisi rankingissä 300 pistettä (15 voittonollaa nopeimmalla ajalla) toukokuulle. Nyt on otettu odotettu askel kohti tasaisempaa suorittamista myös kisoissa. Ilo ja onni on treenailla ja kisailla hienon Flaksin kanssa, joka vapaalla kyttäilee muina ullastaalasmaina "naapureita" eli metsän eläimiä ikkunasta.

Näin hauskan muiston saimme SM-kisoista. Mageekuva oli onnistunut vangitsemaan ohjaajan suuren itseluottamuksen hetken kesken medien joukkuerataa. 😉 Ykkönen! Ja sitähän he olivat molemmilla medien joukkueradoilla. 

Ei mitaleja, mutta hienoja onnistumisia agilityn SM-kisoissa

 Pistetäänpä alkuun päivän kukkakuvat omalta pihalta. Eilinen ja tämä päivä on kulunut hieman sumussa agilityn SM-kisojen nosteella porskutellen. Kukkia on tuijoteltu ja talsittu hitaasti. Vietimme viikonlopun siis kaupunkilomalla koirien kanssa Turussa. Ohjelmassa oli agilityn SM-kisat ja kaupunkikävelyretket.

Kupittaan puistossa oli mukavaa tallustella hyvässä säässä. Ihailimme kukkia, kanoja ja lampaita.  Oli kivaa nähdä agilitytuttuja. 

Aurajoen varresta löysimme mukavan kävelyreitin myös. Koirat kävelivät hienosti ihan keskustassa viikonlopun ihmisvilinässä sähköpotkulautoja, lasinsiruja, örveltäviä ihmisiä ja oksennuksia väistellen. Kovasti sitä on vanhaksi tultu. Ihmisten viikonlopun ilonpidon katseleminen ei kiinnosta vähääkään, päinvastoin, se sai aikaan kohtalaisen kielteisiä fiiliksiä. Onneksi itse voi valita missä aikaansa viettää. Jatkamme ilolla Nummisten pusikossa. 

Hotellissa hengailu sujui meidän tytöiltä hyvin, vaikka muista huoneista haukkua ja ulinaa hetkittäin kuuluikin. Vietimme osan päivää lauantaina huoneessa striimiä seuraten ja omaan medien yksilökisan viimeiseen starttivuoroon valmistautuen.

Flaksi avasi kisaamisen vakuuttavasti perjantain etkoilla. Ensimmäiseltä agilityradalta tuli nollavoitto nopeimmalla ajalla (1./97) parin sekunnin erolla seuraavaan. Palkinnoksi pokattiin agilitykoiran lisäravinteita ja Berran teltalta haettiin lahjakortilla uusi lelu. Hyppyradalle Flaksi varasti. Ohjaaja myöhästyi persjätöstä ja rima putosi. Tulos siis 5.

Lauantain yksilökarsintaradan odottelu sujui hyvillä fiiliksillä, ja Teemu pääsi starttaamaan ilman liian suurta jännitystä, vaikka rankingsijoituksen takia ihan viimeisenä kisaajana radalle pääsikin. Ihan huippua siis, että kisoihin löytyi hyvä tekemisen fiilis. Hyvästä fiiliksestä ja hienosta karsintaradan aloituksesta huolimatta tiimin matka ei kantanut finaaliin saakka. Yksi ohjaajan liian pitkälle vahingossa suuntautunut ohjaus kostautui seuraavan ohjauksen myöhästymisenä ja Flaksi nappasi väärän hypyn. Vauhti on niin kova, että sattumukset kostautuvat hyvin nopeasti. Oli toki harmi, ettei finaaliin päästy, mutta perjantain onnistuminen ruokki hyvää mieltä ja alettiin valmistautumaan ilman sen suurempaa porua sunnuntain joukkuekisaan.

Sunnuntaina JAUn joukkueessa kisasivat  Teemun ja Flaksin lisäksi Annina Aula ja keskikokoinen villakoira Rio, Annina Myllyaho ja parson Valtti sekä Eeva Ihatsu ja kesvil Ville. Meillä oli kova joukkue! Karsintaradalta saatiinkin kolme nollaa ja yksi vitonen, kun Valtilta tippui rima. Flaksi teki hyppyradan nopeimman nollan. JAU oli piikkipaikalla finaalissa viiden sekunnin erolla seuraavaan joukkueeseen. Valitettavasti hieno tilanne ei tällä kertaa kantanut loppuun saakka, ja myös joukkuekisassa jäätiin ilman mitalia. Flaksi teki radan nopeimman nollan myös agilityradalla, mutta muille joukkueenjäsenille tuli pieniä virheitä. Yhden nollan lisäksi joukkue sai siis tuloksen 15 ja kaksi hyllyä. Mitalien puutteesta huolimatta olemme oikein onnellisia onnistuneista kolmesta voittoradasta. Rento hyvä fiilis tuo rauhallisuuden ohjaukseen. Se taas auttaa Flaksia irtoamaan esteille. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia seikkailuja!