Pullalla oli poikkeuksellisesti kolmien treenien viikko. Ensin maanantaina Jennan treenit, joissa Pulla hämmästytti kaikki tekemällä kuusi estettä putkeen ja irtoamalla köykäisesti esteille. Hieno Pulla! Kotitehtäviäkin saatiin, ja niitä on tehty.
Tiistaina Pulla pääsi ensimmäistä kertaa seuran treeniryhmän treeneihin. Pullalla on treenipaikka Steffin ryhmässä. Steffiltä saatiin osin samoja läksyjä kun Jennalta.
Torstaina oli vielä Sannin treenit yhdessä Edithin ja Sirpan kanssa.
Pullan kanssa on kyllä kiva touhuilla. Neito vaikuttaa ajattelevaiselta, vauhdikkaalta ja reippaalta treenaajalta. Meillä on nyt kyllä myös erinomainen kattaus kouluttajia alkeiskoulutukseen. Tosi hieno homma, koska edellisen koiran koulutuksesta onkin se kymmenen vuotta aikaa.
Viikonlopuksi saimme vieraita Laukaasta.
Eilen kävimme Järvenpään taidemuseossa Hiljaisuus ja metsä -näyttelyssä. Se oli hieno! Lisäksi testasimme mäntsäläläisen nepalilaisen ravintolan Kalashin. Oikein hyvää ruokaa ja reilut annokset!
Ja on hyvä, ettei naapuri ole ihan seinässä kiinni. Tämä jengi ei ole se hiljaisin porukka yhdessä. Mutta hyvin sujuu yhteiselo kuitenkin viisikolta.
Pulla on nauttinut erityisesti Afon leikkitätipalvelusta.
Onhan sitä. Ilmeisesti jopa siinä määrin, että blogin päivitys on jäänyt viime viikonvaihteessa kokonaan. Olimme viime viikonloppuna Äijälässä Laukaassa mökkeilemässä. Tätä viikonvaihdetta on vietetty kotosalla. Arkisin on töissä käymisen lisäksi tehty Pullan treenejä ja kaikenlaisia pieniä kotiin ja töihin liittyviä puuhasteluja. Myös Flaksi on tehnyt kertaalleen hallilla Pullan treenit. Mummo oli hieman ihmeissään helpoista tehtävistä. Teemu on lenkittänyt koiria aamuin illoin kunnon lenkeillä. Minusta ei valitettavasti edelleenkään ole lenkkeilijäksi. Arki-illat vierähtävät töiden jälkeen äkkiä. Nopeasti se aika kuluu ja syksy etenee.
Mökillä kävimme pienellä sienireissulla, jopa minäkin. Sienisaalis jäi varsin laihaksi, mutta saimme kuitenkin kastikkeen aikaiseksi.
Sieniä ei löydy kotoa Nummisten metsistäkään kun muutamia. Ei se mitään, kuivattuja sieniä on edelleen vaikka millä mitalla kaapissa. Joskus sieniä on ollut siis hyvin ja niitä on tullut kerättyä runsaasti.
Osaa se syksykin olla kaunis.
Tänä viikonloppuna on käyty Sirpan ja Edithin kanssa hallilla omatoimitreenaamassa. On pelattu Yatzia ja minä itsekseni Bananagramssia. Teemu on tehnyt puuhommia ja minä kerännyt pinaattia ja yrttejä. Lisäksi keittiössä on porissut kukkakaali-parsakaalisosekeittoa, uunikasviksia ja lammaskaalia. Viikoksi ruokaa valmiina.
Pullasta parasta taisi olla loppuleikit.
Ehtipä Teemu leipaisemaan luumuherkkuakin.
Flaksi kävi viime viikolla kisauran päätteeksi kehon huollossa. Kireyksiä oli, mutta ei mitään, mitä ei olisi saatu aukaistua. Kireydet johtuvat lähinnä Pullan kanssa painimisesta ja Pullan alistamisesta. Voi morjens mitä menoa hetkittäin! Nyt saamme keskittyä Flaksin lihaskunnon ylläpitämiseen jumpan ja lenkkien muodossa kun agility jää pois ohjelmistosta. Haluamme pitää Flaksin hyväkuntoisena jatkossakin.
Flaksia vuotta vanhemman Roopen liikkeistä alkaa näkymään jo ikääntyminen. Erityisesti aamuisin, ennen kuin keho käynnistyy. Askel on käynyt selvästi hitaammaksi, eikä sohvalle hyppääminenkään aina onnistu. Ei ainakaan ilman vauhtia. Ainoa tapa elää pitkään on vanheta, ei auta.
Tänä viikonloppuna on kisattu agilityn maailmanmestaruuksista Ruotsin Kalmarissa. Olisihan se ollut siistiä olla mukana, ei voi kieltää. Nyt ollaan tyydytty katsomaan muiden hienoja ratoja videolta. Onnea maailman kahdeksanneksi paras pikkumaksi Iita ja Wensku ja maailman seitsemänneksi paras medi Emmiina ja Cromi! 👏
Viikonloppuna vietettiin Flaksin eläkejuhlia ja ketyn synttäreitä. Jospa vuodet olisivat tuoneet jotakin tullessaan, jos nyt ei viisautta, niin edes armollisuutta. Viikonloppuun kuului hyvää ruokaa ja juomaa, kakkua, kukkia, koiria ja paljuilua mukavia vieraita unohtamatta. Lämmin kiitos muistamisista! Kiitos Teemulle herkullisista kakuista jälleen kerran!
Teemu ehti käydä vähän sienessäkin, vaikka vietti suurimman osan viikonlopusta agilityhallilla ensin talkoillen ja sitten viimeistä kertaa Flaksin kanssa kisaten. Hienoa ja haikeaa fiilistä oli ilmassa. Olemme kiitollisia siitä, että saamme jättää pitkän kisauran tehneen koiran terveenä ja hyvin liikkuvana eläkkeelle, vieläpä maajoukkueen riveistä. Lähes kaikki tavoitteet tuli Flaksin harrastusuralla saavutettua.
FI-AVA ja FI-AVA H agilitysertit kasassa, näyttelyssä ei ole käyty
Myös Norjasta ja Ruotsista hyppyvalioon oikeuttava tulos
HallijoukkueSM kultaa 2018
Vuoden agilityländeri 2018 ja 2019 jaettu 1. sija
Maajoukkueessa varakoirakkopaikalta PM-kisoissa Norjassa 2021
HallijoukkueSM kultaa 2023
Maajoukkueen ensimmäisten karsintakilpailujen voitto 2023: paikka EO-kisaan
Maajoukkueessa EO-kisassa Tanskassa 2023 ja varakoirakkopaikalta PM-kisoissa Suomessa
Vuoden agilityländeri 2023
Hallisuomenmestari 2024
Maajoukkueessa 2024, PM-kisoissa Tanskassa 2024, MM-kisoissa joukkuekoirakkona Belgiassa 2024, joukkue sijoittui lopputuloksissa sij. 4
Uudenmaan kennelpiirin piirinmestari 2024 ja joukkuehopeamitalisti
Vuoden agilityländeri 2024
Maajoukkueessa 2025, PM-kisoissa Norjassa 2025
On se kova!
Veera piirsi vuosia sitten kisoissa pikapiirroksen Flaksista. Tämä on edelleen ihana!
Maalaiskoirat pääsivät viikolla yhtenä päivänä jopa kaupunkikävelylle.
Ja niistä viimeisistä kisoista: Teemun ja Flaksin viimeinen nollarata päätyi tuloslistalla kakkoseksi heti Sannan ja Fein jälkeen. Hienosti mummo siis pinkoi nuorempien tahdissa, ei jäänyt paljoa Feillekään.
Liikuttavan ihanaa oli, kun yleisö eli niin upeasti mukana Flaksin kisauran viimeisen radan. Kyllä herkisti, muitakin kuin ketyä!
Viimeisten kisojen agilityradoille tuli ryppyjä ja sattumuksia, mutta hyppyradat rullasivat upeasti. Sekä Marikalla, että Markolla oli todella kivat ja vauhdikkaat radat. Flaksi teki viimeisellä agilityradallaan täydellisen puomin osuman. Hieno mummo! Tähän on hyvä lopettaa.
Kiharaisena voi nähdä Flaksin kisauran mutkat. Ehkä jokainen oja, kivi ja kaarre kuitenkin tarvittiin tällä tiimimme yhteisellä opinpolulla. Olemme oppineet paljon itsestämme, toisistamme, koirasta, kouluttamisesta ja mielekkään ja iloa ja sisältöä elämään tuovan harrastuksen merkityksestä. Opimme edelleen joka päivä uutta, ainakin toivottavasti, niin itsestämme, ihmisistä, koirista kuin maailmastakin. Ei muuta kun avoimin mielin kohti uutta ja otetaan vastaan kaikki, mitä annetaan - team Flaksi muuttuu team Pullatukseksi. Kiitollisina ja täynnä virtaa kohti uusia alkeisharjoituksia. Onnellisina kisatauosta ja hieman väljemmästä kalenterista hetkeksi. Jospa vielä uudella asenteella kohti mahdollisia uusia kisakenttiä, kaikki on jo saavutettu, joten jossain määrin voi päästää irti kohti tavoitteita pyrkimisestä. Silti, kohti unelmia, keveitä kuin perhonen, joka liitelee vapaana ja ihmeellisenä.
