lauantai 15. joulukuuta 2018

Ajatuksissa on vahva voima. Valitse viisaasti!

Siinäpä tämän kolmannen adventtisunnuntain aamun Hidasta elämää -joulukalenterin viisaus. Meillä on pyörähtänyt rytmi sellaiseksi (minullakin!),  että illalla mennään aikaisin nukkumaan ja aamulla herätään viikonloppuisinkin jo kuuden pintaan. Niin tänäkin aamuna. Oli sitten hyvin aikaa katsella vanhoja valokuvia ja fiilistellä. Nousipa pintaan muistoja Fanni Mannisestakin.






Fannista jäi elämään monia hassunhauskoja muistoja. Niitä muistelin (ja tirautin taas pari kyyneltä) tänä aamuna. Fanni oli meidän joulukoira. Sellainen pieni apuritonttu, joka osallistui innolla kaikkeen touhuun piparitalon rakentamisesta koristeluun. Fanni antoi mukisematta pukea itsensä kaikenlaisiin hassunhauskoihin tonttupukuihin ja poseerasi kameralle. Aattona Fannille oli hyvin selvää, kenelle paketit oli tarkoitettu - hänelle. Joka ainoa. Fanni oli tehokas ja innokas paketinavaaja. Tänä jouluna Fridan on yritettävä pistää parastaan pakettibisneksessä. Nuoriso-osasto ei ole lainkaan yhtä osaavaa siinä asiassa.

Flunssa on onneksi selätetty koirien osalta. Jo viikko ilman oireita! Karenssissa siis kuitenkin edelleen. Flaksi on käynyt muutamalla kevyellä ravilenkillä jo Teemun kanssa. Nyt on ainakin levätty kunnolla. Neidin juoksut on kyllä ihan mahdottoman runsaat. Kaksia juoksuhousuja pestään joka ikinen iltayö, että saadaan aamuksi puhtaat pöksyt jalkaan. Ilman pöksyjä Flaksi saa olla vaan omassa yksiössään, jossa siis yöpyy hyvin tyytyväisenä. Onneksi Flaksi ei ole ottanut Fannin tapaa tuossa juoksupöksyasiassa vaan antaa pöksyjen olla kiltisti jalassa. Fannihan söi yksien juoksujen aikaan kahdeksat pöksyt ja voitti sillä taistelun niin, että sai olla loppuelämänsä ilman juoksupöksyjä. Onneksi Fanni ei sotkenut paikkoja pahasti.



Minulla alkaa olla työhommat jo aika hyvin paketissa. Joulujuhlatkin on jo juhlittu. Pieniä arviointihommia vielä työpaikalla työparin kanssa yhdessä, muutamia palavereja ja neljä koulupäivää joululoman alun odottelua. Torstaina kestitsimme espanjalaisia harjoittelijoita savulohen ja salaattien merkeissä. Eilen haimme joulukuusen parvekkeelle. Vielä riittää tontilla kuusia seuraaviin jouluihin. Kohta lähden koristeluhommiin.  Kyllä se tästä.

 Kaksilatvaisesta kuusestamme paljastui yllätys parvekkeella.







Rauhallista joulunodotusta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti