Kohta huushollissa on kaksi toipilasta

 Sain peruutusajan polven tekoniveloperaatioon tiistaille. Jee! Kyllä sitä on odotettukin. Polvi on ollut niin huonossa kunnossa, että sillä on ollut suuri vaikutus jokapäiväiseen elämään kun kävelyä voi päivittäin tehdä hyvin rajallisesti ja sitäkin pientä hetkittäin vain kepin kanssa. Öisin ei ole juuri tullut nukuttua leposäryn takia. Vaikka leikkaukseen ei ole kiva mennä, näen sen kuitenkin kuntoutuksen jälkeen mahdollisuutena kivuttomaan elämään ja kunnolliseen liikkumiseen. Ihanaa!

Flaksi voi jo paremmin. Nyt ollaan siinä pisteessä, että mummelia joutuu rajoittamaan, kun hän voimaintunnossaan meinaa alkaa jo liian villiksi leikeissään. Tikit on edelleen paikallaan ja toipuminen käynnissä. 

Pulla-tytön treenihommat ovat jatkuneet Steffin ja Sannin treenien muodossa. Uusi enkka on kahdeksan estettä putkeen!

Lepoa

 Syysloma meni lepäillessä. Vaan lepoa se vaatii keho edelleen. Polvisäryn kanssa tolkullisesti toimiminen on haastavaa. Ei auta, levättävä on, vaikka mieli huutaa tekemään ja menemään, keho kieltää. Myös Flaksi on levossa. Mummelilta löytyi yksi sormenpään kokoinen nisäkasvain, joka poistettiin tisseineen ja rauhasineen kokonaan. Samalla Flaksi myös steriloitiin vastaavien kasvainten välttämiseksi jatkossa. Kipeä on ollut mummeli, mutta reipas ja hyvä toipuja. 

Pulla ja Ropsu ovat ihmetelleet tilannetta. Aluksi kolmikkoa pidettiin erillään, mutta nyt voi jo pitää valvotusti yhdessä. Flaksi osaa ottaa rauhansa ja muut osaavat sen viimeistään pyynnöstä antaa.

Yksi pieni ajelu kuului syysloman ohjelmaan. Käytiin päiväretkellä Strömforsin ja Kotkan kautta Nurmaalla. Nämä kuvat on Strömforsin ruukilta.

Pulla pääsi lomaviikolla sekä Jennan että Steffin treeneihin.

Aikaa on vietetty eniten kotona rauhoittuen. Onneksi ikkunan takana on kaunista katsottavaa, ja joskus yllätyksiäkin.

Syyslomalla

 Edellisestä postauksesta onkin vierähtänyt viikon sijaan kaksi. Aika on kulunut siivillä. Jotenkin syksyllä työpäivän jälkeen illat kuluvat supernopeasti ja on ihana kömpiä ajoissa nukkumaan pimeyden keskelle.  Erityisesti, kun se nukkuminen on ollut allekirjoittaneelle viime aikoina haasteellista. Polven kivut ovat tällä hetkellä sen verran kovia, että ne vaikuttavat myös yöuniin, kun leposäryn ja jalan kramppailujen takia rauhoittuminen on haastavaa. Viikot ovat kuluneet siis jollain tapaa myös puolivaloilla tai -tehoilla toimien. Olen käynyt töissä, ja niin haluan tehdä myös jatkossa. Arkeen on mahtunut paljon mukavia ja iloa tuovia hetkiä ja asioita, mutta monta pienempää tai isompaa juttua on myös unohtunut tai jäänyt syystä tai toisesta tekemättä. Kuten vaikka blogin päivitys. Syysloma ei olisi voinut tulla parempaan hetkeen. Juuri nyt lepotauko olikin tarpeen. Flunssa yrittää kaataa. Se ei yllätä väsyneen kehon ja mielen kanssa eteenpäin konkatessa. Niinpä teinkin itseni kannalta tärkeän valinnan. Aloitimme loman Ropsun kanssa kahdestaan kotoillen. Teemu on tyttöjen kanssa mökkeilemässä. Olihan minullakin sovittua menoa viikonloppuun, mutta pakko oli perua, ja yritän nyt levätä itseni kuntoon. Ropsu ei pahastu lepäämisestä ja hengailusta. 

Ennen lomaa arki-iltoihin on mahtunut Pullan treenejä. Myös Roope ja Flaksi ovat käyneet muutamaan kertaan hallilla leikkimässä ja aktivoitumassa. Koirien kanssa touhuaminen on kyllä iloa tuottavaa! Vanhukset ovat onnellisia pienemmästäkin yhteisestä touhusta. Pullan kanssa kaikki on uutta ja mielenkiintoista. "Kun jotain loppuu, syntyy tila, jossa jotain uutta voi alkaa."

"Tavoitteet ovat suunnitelmia, joita tehdään vastatuulesta huolimatta. Unelmat ovat suunnitelmia, jotka liikkuvat tuulen mukana - aina oikeaan suuntaan."