Jaksaa, jaksaa. Hätäkös tässä, matalassa kaivossa. 😉Kuluneella viikolla on taas ihmetelty luonnon kevään ihmeitä.
Uusi keppi auttaa liikkumaan hieman paremmin, joten oppilaiden kanssa tehty Lemmenlaakson retki kera koivuklapienkin sujui hienosti. Kun kerran muuta helpotusta tilanteeseen ei pahasti ruuhkautuneen terveydenhuollon takia ole ihan hetkeen luvassa, on syytä sopeutua tilanteeseen ja pyrkiä liikkumaan kepin kanssa sen minkä vaan pystyy ja kykenee. Yhtä koiraakin pystyy kerrallaan kuskaamaan.
Flaksin viikkoon on mahtunut kahdet treenit. Ensin Juhan treenit omalla JAUn hallilla ja torstaina Jennan hulppeat jätti-ison kentän treenit Tammisaaressa. Tuolla retkellä bongasimme myös vain kirjoista aiemmin tutun litulaukan (kuvassa alla).
Jennan treeneissä meni tosi hienosti. Paitsi ketyn kuvauspalvelulla.
Perjantaina Pulla pääsi taas omiin treeneihinsä Lohjalle. Tällä kertaa kouluttajana oli Emmiina ja aiheena takaakierron alkeet. Parasta oli jälleen painit Pitkon kanssa. Koko koirabändi Ropsua myöten on siis reissannut erilaisiin paikkoihin lenkille.
Viikonloppu on tehty työleirin hommia kotosalla. Multaa on kuskattu ja uusi kukkapenkki perustettu. Auto ja talo parvekkeineen on siivottu. Kohta kesä voi alkaa!
Kesäloma lähestyy ja tekee mieli tehdä kovasti to do -listaa kesälle. Erityisen mukavaa olisi tietysti suunnitella kaikkia pieniä retkiä suuntaan jos toiseen. Fakta on kuitenkin se, että kotosalla on niin paljon rästihommia pihatöistä sisätilojen putsaukseen, että on parempi malttaa mielensä kalenterin täyttämisen ja liian tiukkojen suunnitelmien suhteen. Rahaa pitää myös säästää Norjan PM-reissua varten. Yritetään siis ottaa asia ja hetki kerrallaan, vaikka se vaikealta minusta tuntuukin, kun tekisi mieli ennakoida ja suunnitella kivaa kesäpuuhaa. Jostain syystä kaikki kotityöt eivät saa samaa intoa nostatettua. Luontaisen laiska luonne siis. ;) Kun tähän vielä lisää sen, että on tekemisissään hitaanlainen, on todellakin syytä jättää suurin osa viikoista niille kotihommille. 😛 Oman aikansa ottaa tietenkin koiratouhut. Flaksilla on oma mummon lihashuolto-ohjelmansa, joka määrittää osaltaan arkea. Näillä mennään elokuulle ja Flaksin agilityeläkkeeseen asti. Ja Pulla Piikitta taas aloittelee opiskelu-uraansa. Peris pyörii eläkeläisenä tyttöjen mukana.
Viikkoon mahtui sellainen iloinen asia, kun Pullan viimeisen kulmahampaan irtoaminen kotikonstein. Pulla vei meidät juhlakahville.
Kevään parhaat vihreän sävyt ovat täällä.
Perjantaina Pulla oli jälleen Petra Malinin treeneissä Lohjalla. Tällä kertaa tehtiin ensimmäistä oikeaa agilityestettä putkea. Pienen alkuhämmennyksen ja epäröinnin jälkeen Pulla oli oikein pätevä.
Aivan parasta Pullan mielestä oli kuitenkin treenien päätteeksi Pitko-veljen kanssa painiminen.
Lauantaina suuntasimme uudestaan Lohjalle. Tällä kertaa hommiin pääsi Flaksi. Mona Liljegren oli laatinut oikein mukavia haasteita LÄGIn kisoihin. Ensimmäisellä radalla Flaksilla hirtti kaasu kiinni keinun kohdalla ja uusinnasta seurasi tietenkin hylkäys. Muuten hyvä rata!
Toisella radalla Flaksi olisi tarvinnut vielä suurempaa jarrutusta ettei olisi painanut väärälle esteelle eli toiseen putkeen putkesta. Teemu yritti pyytää takaakiertoa, mutta se onnistui hienosti vasta toisella yrityksellä. Hylätty rata siis siitäkin.
Viimeisen radan lähtö mietitytti hieman etukäteen, kun siinä piti pysyä paikallaan, jotta ohjaaja ehti asemiin. Flaksihan pysyi ja teki kaiken muunkin oikein hienosti. Radalta siis nolla, sij. 2. Iina ja kelpie Tilly pinkoivat puoli sekuntia kovempaa voittaen radan. Flaksin etenemä oli 5,56 m/s ja Tillyn 5,63 m/s.
Palataanpa vielä vappuviikonloppuun ennen äitienpäiväkuulumisia. Neljän päivän vapailla ehti tekemään töitä, junaretkeilemään Pullan kanssa perjantaipullalle Hyvinkäälle, Flaksin kisatouhuihin Uudenmaan piirinmestaruuskisoihin Kirkkonummelle ja sunnuntaina Teemu leipoi kovasti työyhteisöäni varten. Ovat olleet kilttejä ja auttaneet polvivaivaista valvonnoissa, retkillä ja kantamusten kanssa.
Pulla otti sekä junassa että kahvilassa varsin rennosti.
Flaksi kisasi pitkästä aikaa hiekkakentällä Kirkkonummella. Hämmästyttävän hienosti mummo liikkui. Hyppyradalta nolla, sij. 3. Uudenmaan yksilöpiirinmestaruusradat olivat Jouni Kauton käsialaa ja joukkuerata Marika Blomin.
Yksilöagiradalta valitettava vitonen, kun Flaksi ei mennyt puomin taakse kepeille leijeröiden niin kuin ajattelimme.
Joukkueradalta Flaksi ja Teemu tekivät hienon nollatuloksen. JAUn joukkueessa kisasivat lisäksi Eeva ja villakoira Olli, Sanna T. ja cockerspanieli Ookke ja Sanna K. ja espanjanvesikoira Nami. Muille tuli pieniä virheitä matkan varrella (HYL, 5, 5), mutta joukkue sai kuitenkin piirinmestaruushopeaa.
Illalla uni maistui koko retkibändille.
Äitienpäiväviikonloppu starttasi Lohjalta Pullan ja Pitkon ensimmäisistä agilityeskaritreeneistä. Petra Malinin ohjauksessa treenattiin leikkimistä. Pyydettiin, että sisarukset pääsisivät samaan ryhmään ja se onnistui. Pullasta parasta oli Pitkon kanssa painiminen. Hienosti neiti kyllä teki harjoituksiakin, ei ehkä ihan sillä intensiteetillä ja keskittymisellä kuin kotona kuitenkaan. Lohjalta ajelimme kätevästi Janakkalaan synttäribileisiin.
Ja lauantaina Känkky kurvasi kohti Nurmaata. Vietiin äidille uusi orkidea.
Ja käytiin ihastelemassa kangasvuokkoja.
Toki myös pihan kevätistutuksia.
Tänään kävimme sitten kisahommissa Vantaalla. Esa Muotka oli tehnyt mukavat radat. Hienoa menoa ja erityisen onnistuneita poikkareita. Kahdella radalla olisi tarvittu inasen huolellisempaa ohjausta, joten ne menivät harjoitteluksi. Yhdeltä radalta mummo nappasi nollavoiton.
Myös Pulla on aloittanut treenaamisen. Nimittäin leikkimällä ja paikalla istumalla. Vetoleikkejä suositaan, koska toinen yläkulmuri on vielä kiinni. Toinen ja alakulmurit ovat jo irronneet.
15 päivää lomaan. Sen kestää kyllä. Vaikka onkin hieman ruuhkaa hommien suhteen. Niin kuin aina keväällä. Eihän se loma ilman arkista aherrusta varmasti niin makialta maistuisikaan!
