lauantai 28. toukokuuta 2016

Melkoista haipakkaa

On ollut viimeiset pari viikkoa. Paljon mukavia juttuja on viikot pitäneet sisällään, mutta kaiken kivan ohella tässä on eletty työn kannalta kiireisintä aikaa. On siis päässyt vallan blogin päivityskin unohtumaan, mutta nyt palataan ruotuun.

Työrintamalla alkaa helpottamaan, vielä on viikko aikaa siivota paikkoja kuntoon ja touhuilla. Yritetään ottaa siellä aikalailla leppoisissa merkeissä.


Vähän on vielä paperihommia tekemättä, mutta niitä voi onneksi tehdä täällä kotikonttorillakin iltaisin. Yhtenä iltana korjattiin kokeita parvekkeella ja ihmeteltiin mikä pörisee. Asialle saatiin vastaus.
Toukokuun alusta aloitin kouluttamaan seuramme alkeisryhmää. Mielenkiintoista puuhaa, ja näkee paljon erilaisia kivoja koiria. Mutta vitsi se on vaikeaa! Siis miettiä mikä nyt olisi kenenkin kannalta paras ja kannattavin tapa toimia, että homma etenisi hyvin ja iloisissa merkeissä, eikä turhaa epäröintiä ja turhautumista tulisi. Kai se on tässäkin se, että riittää, kun yrittää parhaansa. Kai kouluttamaankin oppii vaan kouluttamalla.

Kouluttamisen lisäksi on tietty touhuiltu omien koirien kanssa. Roope oli meillä viime viikonloppuun saakka. Jätkän kanssa keskitytään nyt edelleen keppeihin ja kontakteihin. Olisi kiva saada ne kuosiin, että pääsisi kisaamaan. Flaksi tekee lähtötreenejä ja keinua. Frida on muistutellut pysäytyskontakteja mieleensä. Kyllä se on vaan pakko tunnustaa, että Fridan juoksareista tuli hieman liian lennokkaat. ;) Fanni on harrastanut höntsäagilitya. Eilen  mummeli loisti Ninan treeneissä. Voi että sitä fiilistä kun Fanni (pitkästä aikaa) kulki sinne minne ohjasin- eikä tehnyt yhtään omaa päätöstä tai jäänyt haukkumaan matkalla! Super-mummo! Toki itse ryssin nollan toiseksi viimeisellä esteellä, mutta mitäs pienistä. :P

Vanhempani hakivat Roopen viime viikonloppuna välillä kotiin Mäntyharjulle. Samalla saimme lastin puita. Vitsi mitä palvelua! Kiitos!

Sain myös nauttia rennosta viikonlopusta teatteriretkineen ja paljuhetkineen ystävän kanssa. Soitellen soteen oli hyvä! Teemu kävi Janakkalassa kisaamassa Flaksin, Jyrän ja Fridan kanssa. Tällä kertaa yhdestä voitosta ja tsempparipalkinnosta huolimatta ei tullut merkintöjä kisakirjaan. Ei muuta kun uutta matoa koukkuun! Flaksin kolmas kisavierailu kosahti ohitettuun  muuriin.

Tämän viikon torstaina hurautimme illalla Tampereelle. Frida kurvaili siellä pari rataa. Toinen oli lähes nolla agilityradalta. Mitä nyt yksi kielto mahtui matkalle. ;) Ja toisella radalla Frida kävi moikkaamassa tuomarin ennen suoritusta. Teki tietysti nollana sitten radan sen jälkeen. Kyllä tämä laji vaatii hyvää huumoria. ;) Tampereella tapasimme Flaksin velipoika Sumon, ja saimme näyttelytreenivinkkejä Petralta. Flaksin pitäisi suunnistaa heinäkuussa näytelmiin. Jos hyvin käy, kehädebyytti jää myös viimeiseksi.Hyvää haetaan.


Kyllä ne on söpöjä. Ja Sumo niin kovin komea!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti