Viime sunnuntaina käytiin HAUn kisoissa Ojangossa harjoittelemassa poispäinkäännöstä ja keinua. Ei siis nollatuloksia, mutta hienoa menoa ihan jokaisella radalla. Laitisen Arton hyppärit olivat oikein mukavan vauhdikkaita. Kauton Jounilla taas oli astetta kimurantimmat kuviot agilityradoilla. Kisapäivä oli pitkä. Jostain syystä useamman seuran kohdalla on palattu kisajärjestelyissä siihen, että useampi kokoluokka tai jopa kaikki kokoluokat ovat kerralla kisapaikalla ja päivien pituus on pitkä, kun välissä pitää odottaa omaa seuraavaa starttia. Toki tämä mahdollistaa urheilujuhlan tunnun, agilityn seuraamisen ja kavereiden kanssa jutustelun, mutta sen verran mukavuudenhaluinen tunnustan nykyään olevani, että mieluummin käyn täsmäiskulla oman kokoluokan kisoissa. Olo oli kuitenkin etuoikeutettu, että saamme vielä harrastaa Flaksin kanssa. Flaksin Nixi-sisko nukkui yllättäen pois viime viikolla.
Teemu on lenkittänyt kiltisti koiria aivan itsekseen, koska polveni oikuttelee ja kävely tuottaa tuskaa. Kipulääkekuurilla ja maltillisella liikkumisella yritetään levätä bakerin kysta kuntoon. Sitten lisää jalkajumppaa, jotta polven kanssa pärjätään myös jatkossa. Lenkkeilykelit ovat kyllä olleet taas haastavat kaiken jään ja lumen takia.
Flaksi-mummo ilmoittautuu vielä kerran maajoukkuekarsintoihin. Ensimmäisenä on edessä Haukiputaan osakilpailu. Onpahan taas yksi reissu, jota odottaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti